
Venäjän vetäytyminen Mustanmeren viljasopimuksesta ei tarkoita sitä, että maataloustuotteiden tuonti Ukrainasta loppuu, korostaa EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilaisen (sd.).
Venäjä vetäytyi Mustanmeren viljasopimuksesta viime viikolla. Maa perusteli vetäytymistä sitä kohtaan asetetuilla pakotteilla.
”EU:n Venäjää kohtaan asettamat pakotteet eivät kiellä elintarvikkeiden ja lannoitteiden vientiä Venäjältä juuri sen vuoksi, ettei maailmanlaajuinen ruokaturva heikkenisi”, Urpilainen kertoo MT:lle sähköpostitse.
”Toukokuusta 2022 on ollut käytössä niin kutsutut solidaarisuuskaistat EU:n ja Ukrainan välillä. Niiden kautta Ukrainasta on viety jo yli 45 miljoonaa tonnia maataloustuotteita. Solidaarisuuskaistojen merkitys maataloustuotteiden viennissä korostuu nyt entisestään.”
Euroopan komission arvion mukaan 60 prosenttia Ukrainan viljasta on viety solidaarisuuskaistoja pitkin sodan syttymisen jälkeen. Solidaarisuuskaistat ovat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä rautatie-, maantie- ja sisävesiväylillä.
”EU:n Venäjää kohtaan asettamat pakotteet eivät kiellä elintarvikkeiden ja lannoitteiden vientiä Venäjältä juuri sen vuoksi, ettei maailmanlaajuinen ruokaturva heikkenisi.” Jutta Urpilainen
MTK:n vilja-asiantuntija Max Schulman ehdotti heinäkuun puolivälissä, että kuljetusinfraa Ukrainan viljan viennin edistämiseksi voisi rakentaa kehitysyhteistyövaroilla.
Urpilaisen mukaan varoja käytetään kumppanimaita hyödyttäviin toimiin.
”EU:n Global Gateway -strategialla edistetään investointeja infrastruktuuriin kumppanimaissa. Strategiaa toteutetaan EU:n ja sen jäsenmaiden sekä yksityisen sektorin ja rahoituslaitosten yhteistyönä”, Urpilainen sanoo.
Tällä hetkellä Ukrainan maataloustuotteet kulkevat esimerkiksi Tonavaa pitkin. Sitä hyödyntämällä rahtia saadaan kuljetetuksi jopa Etelä-Saksaan asti. Viljaa kulkee myös Puolan satamien kautta.
Mustanmeren sopimuksen umpeutumisen jälkeen Venäjä on hyökännyt Ukrainan viljankuljetuskapasiteettia vastaan myös sisävesiväylillä sekä tehnyt iskuja Ukrainan viljavarastoihin ja satamalaitureihin.
Urpilaisen mukaan EU ja sen jäsenmaat työskentelevät sen eteen, että maataloustuotteiden kuljetukset saadaan turvattua sodalta. On tärkeää varmistaa, että tuotteet pääsevät kulkemaan maailmalle.
Urpilainen muistuttaa, että vaikka Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan Euroopassa, sodan vaikutukset ovat maailmanlaajuisia.
”EU vastaa heikentyneeseen ruokaturvaan useilla toimilla – sekä humanitaarisella avulla että vahvistamalla kumppanimaiden kestävää maataloustuotantoa ja kriisinsietokykyä. On tärkeää, että esimerkiksi Afrikassa voidaan tuottaa itse enemmän ruokaa tulevaisuudessa eivätkä he ole niin riippuvaisia tuontiviljasta.”
Urpilainen on huolissaan kaikista sodan vaikutuksista sekä Euroopassa että muualla.
”Se näkyy kumppanimaissa niin korkeana inflaationa kuin kalliina energian hintoina sekä ruokaturvan heikentymisenä. Siksi EU toimii aktiivisesti näiden maiden tukena.”