Perunaa ja voileipäkakkua toivotaan rippijuhlapöytään – ja toive tulee nuorilta itseltään

Jos nykyajan rippijuhlien tarjoiluja pitäisi kuvailla parilla sanalla, ne voisivat olla ”raikas” ja ”mansikkainen”. Näin pohtii Teijo Cateringin yrittäjä Sanna Kallinen Salosta.

Kallinen on huomannut, että rippijuhlien tarjoiluissa otetaan juhlan päähenkilö eli nuori itse huomioon aivan eri tavalla kuin vielä kymmenisen vuotta sitten. Jos vanhemmilla oli ennen tapana tilata omia tai iäkkäiden sukulaisten suosikkiruokia, nyt nuori itse pääsee suunnittelemaan ruokalistaa.

”Kyseessä on usein nuoren ensimmäinen oma juhla, ja sen annetaan näkyä. Nuoret ovat myös sanavalmiimpia kuin ennen, eikä ’ihan sama’ ole nykyään yleinen vastaus”, Kallinen kertoo.

Hän on huomannut, että uskonnottomien prometheus-juhlien järjestäminen on yleistynyt. Prometheus- eli protu-leirit kehitettiin 1980–1990-lukujen taitteessa elämänkatsomustiedon opiskelijoiden aikuistumisleiriksi. Osa nuorista käy sekä rippi- että protu-leirin.

Osa prometheus-leirin käyneistä nuorista juhlistaa kyseisen merkkipaalun saavuttamista leirin päätösjuhlan lisäksi perheensä ja sukulaistensa kanssa rippijuhlan tapaan. Kallisen mukaan ainakaan tarjoilujen perusteella pystyisi nykyään arvaamaan, onko kyseessä rippijuhla vai prometheus-juhla.

”Näitä nuorten juhlien tarjoiluja, kuten juhlatarjoiluja ylipäätään, yhdistää keveys ja raikkaus”, Kallinen kuvailee.

Nykyään tarjoiluissa keskitytään määrän sijaan laatuun. Ennen erilaisia tarjottavia oli enemmän, kun taas nykyään panostetaan enemmän esimerkiksi tuoreuteen ja lähiruokaan.

Mieluummin siis valitaan muutama ruoka, joka sopii moneen makuun kuin koetetaan etsiä ruokalistalle jokaisen suosikkiruokaa.

Rippijuhlien tai prometheus-juhlien tarjoiluihin toivotaan käytännössä aina savulohta, Kallinen kertoo. Muuten keskivertotilaus sisältää paria–kolmea salaattia, joista osassa voi olla esimerkiksi fetaa tai pastaa.

Perunat ovat Kallisen mukaan nuorten suosiossa, olivatpa kyseessä sitten lohkoperunat tai varhaisperunat.

Pientä hajontaa tulee hänen mukaansa siinä, otetaanko tilaukseen pelkkää broileria, joka maistuu nuorelle polvelle, vai myös punaista lihaa, jota vanhempi polvi yleensä haluaisi mukaan tilaukseen.

Ehkä hieman yllättävältä kuulostaa se, että nuoriso toivoo juhliinsa lähes aina voileipäkakkua ja kermakakkua.

”Voileipäkakulla taisi olla välillä vähän vanhusten ruuan maine”, Kallinen naurahtaa.

Pientä hienosäätöä kakkujen rakenteessa ja ulkomuodossa on tosin tapahtunut viime aikoina.

Nykyajan voileipäkakun koostumus on yleensä hieman tiiviimpi kuin edeltävinä vuosikymmeninä, ja nykyajan kermakakuissa on harvoin kermapursotuksia reunoilla, vaan ne ovat niin kutsuttuja naked cakeja tai ”nakukakkuja”, joissa herkullisia täytteitä ei piiloteta kuorrutuksen alle.

Keittoja nykynuorten juhliin tilataan harvoin, Kallinen kertoo. Vielä vuosikymmen sitten lohikeitto oli hyvin suosittua, ja Kallinen keitteli sitä 2010-luvun alussa myös oman jälkikasvunsa rippijuhliin.

Kallisen mukaan erikoisruokavaliot ovat puolestaan nostaneet päätään. Kasvisruuan suosio on pysynyt vakaana, mutta vegaaniruokaa tilataan nykyään vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.