Kotimaisia kauratuotteita esiteltiin eduskunnan vegepäivässä keskiviikkona 17.4. Tiskillä kävi kova kuhina, kun esittelijät kertoivat kauran ravintoarvoista ja pienestä hiilijalanjäljestä riisiin verrattuna. Kuva: Kari Salonen
Suomalaisen ruoan läpimurto nojaa kasvisruokaan ja solumaatalouteen, jonka kasvun tielle on asettunut moni EU:n lihavaltio
Suomeen tarvitaan lisää palkokasvien tuotantoa ja jalostavaa teollisuutta, jotta pystymme kilpailemaan Tanskan, Ruotsin ja Baltian kanssa.Tilaajalle
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet kasvupotentiaalista lepää uudenlaisten kasviproteiinien Kuva: Markku VuorikariSuomalaisen ruoka-alan arvoa on mahdollista kasvattaa liki 40 prosentilla nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Rahassa se tarkoittaa yli 1,7 miljardia euroa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet kasvupotentiaalista lepää uudenlaisten kasviproteiinien, kauran ja solumaatalouden varassa.
Elintarvikeviennin arvo on mahdollista kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Viennissä tärkeä rooli on myös perinteisemmillä kala- ja meijerituotteilla.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik kertoo, että solumaatalouden tiellä on yhä esteitä. Uuselintarvikelainsäädäntö roikkuu ilmassa koko EU:ssa, jossa moni jäsenmaa pyrkii estämään soluista tuotettujen elintarvikkeiden pääsyn markkinoille ja hyväksynnän elintarvikkeiksi.
Etenkin Etelä-Euroopan maista, kuten Espanjasta ja Italiasta tulee nimisuojattuja ja brändättyjä eläintuotteita, joiden pelätään jäävän uusien proteiinituotteiden jalkoihin.
”Viljelijöiden pitäisi tuntea imu markkinoiden puolelta.” Csaba Jansik
Härkäpavusta ja herneestä pitäisi tuottaa Suomessa puolivalmisteita jatkojalostavan teollisuuden käyttöön.
Baltian maissa ja muissa Pohjoismaissa tehdään jatkuvasti uusia investointipäätöksiä puolivalmistelaitoksista. Latviaan ja Ruotsiin on valmistumassa isot tehtaat, jotka käyttävät palkokasveja.
”Jos ei ole omaa kapasiteettia, joudumme tuomaan loppuvaiheen tuotteisiin ulkomaisia puolivalmisteita”, Jansik selventää.
Palkokasveja tuotetaan Suomessa sata miljoonaa kiloa vuodessa, kun tarvittaisiin kolminkertainen määrä. Nykytuotannostakin 80 prosenttia menee rehuksi. Samalla viljelymme monipuolistuisi.
Jansikin mukaan tavoite on helppo saavuttaa, sillä palkokasvien tuotanto onnistuu samoilla koneilla kuin viljankin.
”Viljelijöiden pitäisi tuntea imu markkinoiden puolelta. Palkokasveja tuotetaan juuri sen verran kuin on kysyntää.”
Kaikki on kiinni rahoituksesta. Iso tehdas on 150 miljoonan euron investointi, jollaisen pystyy tekemään iso yritys tai sijoittajien yhteenliittymä.
”Kulissien takana mahdollisuutta tiiraillaan, mutta vielä sellainen ei ole toteutunut. Pienemmän mittakaavan laitokset voivat tuottaa konsentraatteja (tiivisteitä)”, Jansik sanoo.
Suomalainen kaura on maailmalla arvostettu ja tunnettu laaturaaka-aine, josta saadaan vaikka mitä juustonkaltaisista tuotteista juomiin. Viennissä on runsaasti kasvuvaraa.
Kauraa viedään yhä paljon jyvänä esimerkiksi Saksaan, jossa siitä jalostetaan mysliä ja granolaa. Jansikin mukaan etenkin kaurajuomien kysyntä on valtavaa. Suomella olisi mahdollisuuksia kaapata isoja markkinaosuuksia muilta ja kehittää uutta.
Ruoka-alan arvonnousun edellytykset
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ruoka-alan kasvun, erityisesti kasvisruuan, arvonnousu elintarvikeyritysten ja valtion yhteistyötä ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.
Kasviraaka-aineisen jalostuskapasiteettia on kasvatettava ja monipuolistettava sekä tuettava osaamista tuotteistamisessa, myynnissä ja markkinoinnissa.
Valtion odotetaan kehittävän Suomen maakuvaa, vientilupia sekä asiantuntijoiden ja yritysten kansainvälistymistä.
WWF:n raportin mukaan elintarviketekniikan osaajapulaan on vastattava uusilla opintokokonaisuuksilla ja kouluttautumismahdollisuuksilla.
Kasvispainotteista ruokavaliota tukevista valinnoista, kuten ostopäätöksistä, on tehtävä entistä helpompia ja houkuttelevampia.
- Osaston luetuimmat
