Kaurajuustojen vallankumous: Meijerissä Lohtajalla lehmänmaito vaihtui kauraan

Sisarukset Annamari Jukkola, 37, ja Marjaana Vuorio, 32, olivat lapsesta asti kasvaneet maidolla. Koti oli Jukkolan lypsykarjatila Lohtajalla Keski-Pohjanmaalla, missä vanhemmat alkoivat myös jalostaa maitoa juustoksi ja jogurtiksi.

Vanhin sisko Eveliina suuntautui meijerialalle ja niin myös Annamari. Hän lähti lukion jälkeen opiskelemaan maitoteknologiaa Helsingin yliopistoon Viikkiin.

Annamarista tuli maitoteknologian maisteri ja hän pääsi Valiolle tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. Maito kiinnosti häntä niin paljon, että hän jatkoi opintoja Aalto-yliopistossa ja väitteli kemian tekniikan tohtoriksi maito- ja meijeriprosesseista.

Annamarin ura oli sukeltanut syvälle maitoon. ”Koin sen mielekkääksi.”

Kunnes hän tutustui pikkusisko Marjaanan kautta kasvipohjaiseen ruokaan. Hänen arvomaailmansa muuttui.

”Ajatus, että voin ruokkia omaa kehoani kasvipohjaisella ruualla ja samalla auttaa ympäristön ja eläinten hyvinvointia – siitä tuli valtava myllerrys. Uran alkuvaiheessa sitä myös pohtii, minkä asian parissa haluaa tehdä työtä.”

Sisarukset Annamari Jukkola (oik.) ja Marjaana Vuorio ovat Mön perustajat. 

Annamari joutui identiteettikriisiin. Olihan hän koko ikänsä keskittynyt maitoon, ja nyt ajatusmaailma kääntyikin vastakkaiseen suuntaan. Mutta maidosta ja meijeristä löytyi myös ratkaisu.

Kun Annamari muokkasi ruokavaliotaan, hän huomasi kasvipohjaisissa elintarvikkeissa paljon puutteita.

”Silmilleni lävähti, miksi ihmeessä ei ole parempia vaihtoehtoja. Tuonti näkyi vahvasti, ja oli tosi paljon soijatuotteita. Moni tuote oli suunnattu allergikoille, jotka eivät pystyneet käyttämään maitovalmisteita. He joutuivat tyytymään tuotteisiin, joissa kasviraaka-aineen maku ja rakenne tulivat voimakkaasti esiin”, Annamari Jukkola kertaa havaintojaan.

Mön vuusto­perheeseen kuuluu jo kahdeksan erilaista kaura­pohjaista tuotetta. Kuva: Päivi Karjalainen

Hän tajusi, että tässä hän pystyy hyödyntämään oppimaansa. Kun samaan aikaan vajaa kymmenen vuotta sitten kaurabuumi oli lähtenyt Suomessa liikkeelle, oli aika itsestään selvää, että ratkaisua pitää hakea kaurasta.

”Meillä on Suomessa näin hieno oma raaka-aine, joka on täysin alihyödynnetty. Näin kaurassa loistavat mahdollisuudet, ja lisäksi kaura oli terveellinen valinta.”

Jukkolan tilalla Lohtajalla lehmien pito oli jo lopetettu, mutta perhe jatkoi maidonjalostusta naapurissa sijaitsevassa vanhassa osuusmeijerissä. Näihin Jukkola Foodsin tiloihin syntyi vuonna 2017 Annamarin ja Marjaanan yritys Mö Foods, ikään kuin ottolapseksi.

”Lähdimme tosi pienesti liikkeelle, mutta kovalla innolla ja päämäärävisiolla, rakentamaan kaurameijeriä pala palalta hyvin yksinkertaisella laitteistolla”, Annamari Jukkola kertaa.

Mön tuotteet valmistetaan kotimaisesta kaurasta. Annamari Jukkola syttyy uusien tuotteiden ideoinnista. Kuva: Päivi Karjalainen

Ensin valmistettiin kaurajogurtteja. Tuotteet päätyivät valtakunnalliseen jakeluun, ja pian sisarukset joutuivat tekemään 12-tuntisia työpäiviä.

”Nopeasti huomasimme, että pitää lähteä rakentamaan isommin.”

Pääomia hankittiin omista ja lähipiirin taskunpohjista ja lainattiin pankista, kunnes vuonna 2020 saatiin myös sijoittajat mukaan.

Vuonna 2022 Mö Foods investoi isosti vuustolinjastoon eli kaurajuustojen valmistukseen. Kaurajogurtit saivat jäädä, ja Mö keskittyi kasvipohjaisiin juustoihin. Niissä on Annamari Jukkolan mukaan suurin ero siinä, mitä kuluttajat haluavat ja mitä on tarjolla.

”Me pyrimme normalisoimaan kaurajuustot osaksi suomalaista kulutusta. Eli emme tarjoa niitä vain vegaaneille, vaan kaikille.”

Elintarviketyöntekijä Susanna Puutio pakkaa Chavre-vuustoa vakuumipakkauksiin. Kuva: Päivi Karjalainen

Maku ja rakenne, ne ovat juustossa olennaiset. Jos ne eivät ole kunnossa, ei juustoa pelasta mikään, Annamari Jukkola tietää. Juuston pitää tuntua hyvältä suussa ja siitä pitää tulla tunnistettava maku.

Puhumme tässä jutussa juustoista, vaikka oikeasti vegaanisia juustoja ei saisi kutsua juustoiksi, vaan esimerkiksi vuustoiksi.

Mön ensimmäinen juusto tuli markkinoille vuonna 2022. Se oli fetajuuston kaltainen tuote ja sai nimen Kreikkalainen. Tosin Ruokavirasto ei hyväksy nimeä, vaan virallisen nimen pitää olla Kasvirasvavalmiste, koska viraston mielestä Kreikkalainen loukkaa fetan nimisuojaa.

Ruokaviraston kanta ihmetyttää Annamari Jukkolaa, sillä onhan markkinoilla myös Amerikanpekonia, Ranskalaisia pastilleja ja Kreikkalaista salaattia. Miksei vuusto voisi olla Kreikkalainen klassikko?

Mö toimii vanhassa osuusmeijerissä, ­samassa kuin Jukkola Foods. Tiloja on laajennettu kaurameijeriä varten. Kuva: Päivi Karjalainen

Vegaanisten tuotteiden nimet tuottivat alusta asti paljon päänvaivaa. ”On iso haaste löytää fiksu tapa viestiä niin, että kuluttaja ymmärtää”, Annamari Jukkola huokaa.

Vuonna 2023 markkinoille saatetun chevre-tyyppisen vuuston nimeäminen oli helpompaa. Se sai nimen Chavre (kaura = havre, ruots.). Moni on kiittänyt, että kaurapohjaisessa tuotteessa on tunnistettavasti vuohenjuustomainen maku eli aika hapan, mutta raikas, sopivan suolainen tuote, jossa kaura ei juurikaan maistu.

Lisäksi Möllä on Dreamy-tuoteperhe eli tuorejuustomaiset tuotteet ja gouda-tyyppinen höylättävä kova juusto.

”Uutta kehitetään jatkuvasti. Kahdeksan tuotetta on nyt oman brändin alla ja lähes saman verran uusia ideoita on listoilla, kaurajuustoja nekin.”

Kovaan goudajuustoon ja kuvan chavreen Mö tarvitsee kovettuvaa rasvaa, jollaista ei ole löytynyt kotimaisena. Mö käyttää kookosrasvaa, mutta etsii kotimaista ­vaihtoehtoa. Palmuöljyä se ei halua käyttää. Kuva: Päivi Karjalainen

Yrittäjäksi ryhtyminen on ollut Annamari Jukkolalle innostava ja jännittävä matka. Vaikka siskokset lähtivät kehittämään vaihtoehtoa maitotuotteille, meijerialalla toimiva perhe ja suku on ollut tukena.

”Pohjanmaalla ollaan yrittäjähenkisisä ja kiinnostuneita tarttumaan haasteisiin. Suku antoi meille verkostot käyttöön, ja me olemme tarjonneet suvulle kurkistusikkunan uuteen.”

Niinpä Mön kauravuustot ja Jukkolan leipäjuustot ja jogurtit lähtevät sujuvasti samasta meijeristä maailmalle, vaikka ne valmistetaan eri raaka-aineesta. Jukkolan juustoihin tulee maitoa Valiolta, ja Mö ostaa kotimaista kaurajauhoa, josta se valmistaa itse kauramaitoa juustojen pohjaksi.

Annamari Jukkolan mukaan vastakkainasettelu kauran ja maidon välillä on onneksi jäänyt taka-alalle. ”Me ollaan ajateltu aina, että ne voivat olla rinnakkain ja jopa tukea toisiaan. Me voimme tuoda mahdollisuuksia suomalaiselle ruokaviennille ja innovaatioille.”

Annamari Jukkolalla on kännykässään kuva hänestä itsestään lapsena juuston-teko­hommissa navetalla. Kuva: Päivi Karjalainen

Kantrin haastateltavana on siskoksista vain Annamari, sillä Marjaana on vanhempainvapaalla puolivuotiaan ja kaksivuotiaan poikiensa kanssa.

Annamarillakin on kaksivuotias tytär, joka silloin tällöin matkustaa äidin mukana Pohjanmaalle ja pääsee samalla mummolaan. Siskosten perheissä eletään ruuhkavuosia.

Yhteinen yritys siskon kanssa on Annamarin mielestä iso etu. Ettei vain yksin puurra, vaan on muutakin tiimiä ympärillä.

”Siskon mukanaolo antaa tietyn luottamuspohjan ja syvällisemmän keskusteluyhteyden. Me tavataan muutenkin kuin työn merkeissä ja ollaan yhteydessä nytkin lähes päivittäin.”

Sisarusten kotialbumista löytyneet kuvat: Marjaana Vuorio, brändijohtaja, muotoilija, oli lapsena Jukkolan kotijuustolan mainoskuvissa (vasemmanpuoleinen kuva). Yhteiskuvassa molemmat sisarukset. Kuva: Päivi Karjalainen

Sisarusten osaaminen täydentää toisiaan, sillä siinä missä Annamarilla on hallussaan meijeritekniikka, Marjaana on kouluttautunut visuaaliseen viestintään.

Hänen taitonsa näkyvät Mö Foodsin ilmeessä ulospäin. Vaaleakutriset siskokset esiintyvät Mö Foodsin sivuilla huivit päässä kauralyhteet käsissään kuin Elovena-tytöt ikään.

”Uskomme, että maalaisromantiikka myy. Kuluttajat haluavat tietää, mistä ruoka tulee, ja arvostus kotimaista ruokaa kohtaan on jopa noussut. Aika monella on vielä myös linkki alkutuotantoon ja jopa meijeriin.”

Kun sisarukset perustivat yhteisen yrityksen, he kirjasivat riskeihin, että isoin moka, jonka he voisivat tehdä, on että heiltä menisi välit poikki toistensa kanssa. Niitä tarinoita on muualta kuultu.

”Tottakai tulee vääntöä asioista ja pitääkin tulla, mutta meidän toimintamme pohjautuu syvään luottamukseen. Toki sekin auttaa, että meillä on eri vahvuusalueet”, Annamari kiittää.

Takaiskuja on toki matkan varrelle osunut, muttei mitään ylitsepääsemätöntä. Uutta ravintoloille tarkoitettua tuotetta lanseerattiin juuri koronan aikaan – se ei toiminut. Pakkausmateriaalia tilattiin tuhansilla euroilla – se olikin viallista ja päätyi suoraan kierrätykseen.

”Niitäkin keskusteluja on käyty, että jos kahden vuoden päästä ole näin ja näin tapahtunut, niin lopetetaan koko touhu. Mutta palaute kuluttajilta on niin iso ja kantava voima, että siitä innostuu aina uudestaan.”

Siirtyminen toisen palkkalistoilta yrittäjäksi on ollut Annamari Jukkolan mielestä hyvä ratkaisu. ”Joudun jatkuvasti kehittymään ja kohtaamaan uusia asioita. Samalla se on myös haaste: ongelmat pitää ratkaista ja päätökset tehdä itse.”

Joskus mieli on malttamaton – vaatii kärsivällisyyttä, että maaliin pääsee vain pienin askelin. Toisaalta jos lähtee uudelle asiakkaalle tarjoamaan rohkeata ratkaisua ja se meneekin läpi, niin tilaus pitää pystyä täyttämään. Näinkin on käynyt.

”Silloin painettiin seitsemän päivää viikossa putkeen yhtä kampanjaa. Siitäkin selvittiin.”

Annamari Jukkola ja tuotanto- ja laatuvastaava Auli Saukko arvioivat juustoja meijerin taukotilassa. Kuva: Päivi Karjalainen

Omien tuotteiden näkeminen kaupassa on edelleen sykähdyttävää. Vieläkin Annamari Jukkola bongaa kauppareissullaan omat tuotteet ja suoristaa tarvittaessa hyllyrivit.

Tuotannon alkuvaiheessa Annamari ja Marjaana työskentelivät kumpikin kirjaimellisesti kädet kaurassa ja haalivat apuvoimia, mistä saivat, ennen kuin palkkasivat ensimmäisen työntekijän.

Nyt yrityksellä on neljän hengen toimisto Helsingissä ja Lohtajalla työskentelee seitsemän työntekijää, osin osa-aikaisesti.

Marjaana Jukkola uskoo, että vegaanisilla kaurapohjaisilla juustoilla olisi kysyntää myös Suomen rajojen ulkopuolella.

”Me haluamme nähdä kaurajuustot osana normaalia kulutusta ja tulevaisuudessa myös Keski-Euroopan markkinoilla. Meillä on vielä paljon annettavaa tässä tuoteryhmässä ja etumatkaa muihin toimijoihin.”