Tämän vuoksi Suomessa raskaana oleville annetaan milligrammantarkat ohjeet – kyseessä on eräs kulttuurimme piirre

Suomessa raskaana olevia kehotetaan välttämään lakritsia ja graavikalaa, mutta muistetaankohan niiden riskit mainita maissa, joissa mustia karkkeja ja raakaa kalaa ei yleensä syödä?

Raskaana olevien ruokasuositukset eivät ole samat kaikkialla, vaan ne on usein mukautettu paikalliseen ruokakulttuuriin, kertoo Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksen erikoistutkija Ella Koivuniemi.

Koska esimerkiksi juuri lakritsi ja salmiakki maistuvat suomalaisille, ne mainitaan suomalaisten raskaana olevien ruokasuosituksissa erikseen.

Ravitsemussuosituksiin liittyy Suomessa terveysvaikutusten ohella myös kotimaisuuden korostaminen. Esimerkiksi kalalajeista puhuttaessa järvikalat ja täysjyvästä puhuttaessa ruisleipä ja kaurapuuro. Pehmeistä rasvoista puhuttaessa mainitaan rypsi- ja rapsiöljy, kun taas vastaavasti esimerkiksi kreikkalaisissa ravitsemussuosituksissa puhutaan oliiviöljystä.

Raskausajan ruokavaliosuositukset heijastelevat eri maiden ruokakulttuurien lisäksi myös eri maiden kulttuureja ylipäätään. Suomessa ruokasuositukset sisältävät tarkkaa numerotietoa siitä, kuinka paljon eri ruoka-aineita vähintään tai korkeintaan suositellaan nautittavaksi.

Taustalla voivat olla niin tutkimustieto kuin suomalaisille tuttu tapa antaa täsmällisiä ohjeita, Koivuniemi kertoo.

Tämän vuoksi esimerkiksi kofeiinia suositellaan raskaana ollessa nautittavaksi korkeintaan 200 milligrammaa vuorokaudessa. Määrä tulee täyteen parista kupillisesta tai isosta mukillisesta kahvia, mutta kofeiinia saattaa kertyä muistakin lähteistä, kuten energiajuomista, teestä ja suklaasta.

Toki numeerisia ohjeita annetaan muuallakin maailmassa, Koivuniemi huomauttaa. Syynä on numeroiden lahjomattomuus, sillä ne ovat helposti ymmärrettäviä ja kaikille samoja.

”Numerot ohjaavat käyttäytymistä konkreettisemmin kuin epämääräiset suositukset, kuten ’reilusti kasviksia’. Sehän saattaa olla eri ihmisille erilainen määrä”, Koivuniemi huomauttaa.

Ruokailun hyvinvointia lisäävät vaikutukset kumpuavat myös muualta kuin ruuan sisältämistä ravintoaineista. Ruokailu hoitaa parhaimmillaan sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia.

Välimeren maissa ruokasuosituksissa korostetaan ruokailun sosiaalista puolta, Koivuniemi kertoo. Etelä-Euroopassa ruokailut ovat ylipäätään sosiaalisempia tilanteita kuin Suomessa, jossa ruokailu nähdään usein jonkinlaisena ajallisesti ja ravitsemuksellisesti mitattavana suorituksena.

”Suomalaisilla voi tulla herkästi huono omatunto, jos ruokailut eivät menekään ihan oppikirjan mukaan. Tällainen murehtiminen on kuitenkin turhaa”, Koivuniemi lisää.

Moni raskaana oleva kokee, että nyt on hyvä hetki tsempata esimerkiksi kasvisten lisäämisessä ruokavalioon. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Suomalaisiin raskausajan ruokavaliosuosituksiin sisältyy myös suositus nauttia päivittäin D-vitamiinilisää. Eteläisemmissä maissa tällaiseen ei välttämättä ole tarvetta, sillä aurinko paistaa niillä leveyspiireillä talvisinkin pirteästi.

Koivuniemi lisää, että suomaisiin raskausajan erityispiirteisiin kuuluu myös maksuton neuvolasysteemi.

”Neuvoloiden rooli on erittäin tärkeä, kun puhutaan raskaana olevien tai lapsiperheiden ohjaamisesta terveellisen ruuan pariin.”

Suomalaiset tuntuvat ottavan raskaudenaikaiseen ruokavalioon liittyvät riskit tosissaan, Koivuniemi kertoo. Jos ruokavalioon ei ole juuri kuulunut kasviksia, moni raskaana oleva kokee, että nyt on oikea hetki tsempata.

Koivuniemi korostaa, etteivät raskaana oleville laaditut ruokasuositukset ole missään päin maailmaa lakikirja tai kiusantekoa. Suositusten tarkoituksena on suojella tulevaa vauvaa ja antaa inspiraatiota vauvan kasvua ja kehitystä sekä äidin hyvinvointia tukevaan syömiseen.