Syödään yhdessä syyskuu, kehottaa maa- ja metsätalousministeriö. Ajatuksena on jakaa tavallinen ruokahetki jonkun toisen ihmisen kanssa. Aterian ei tarvitse olla juhlava, vaan työpaikkalounas, iltapala tai eväsleipä metsäretkellä riittävät.
”Syyskuun ruokateemat nostavat esiin suomalaisen ruuan eri puolia leivästä lähiruokaan ja hävikin vähentämiseen, mutta ruoka on myös yhdessäoloa. Hyvä ruoka maistuu vielä paremmalta, kun sen saa jakaa jonkun kanssa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen.
Ruoasta pitäisi puhua osana kulttuurina eikä vain kannattavuuden tai päästöjen kautta ja lisäksi arvostavasti.
”Jos emme itse puhu arvostavasti, muutkaan eivät osaa arvostaa. Esimerkiksi suomalaisista marjoista pitäisi puhua enemmän.”
Syyskuu on sopiva syömiskuu, koska syyskuussa vietetään myös Suomalaisen ruoan päivää, Leipäviikkoa, tulevana lauantaina Lähiruokapäivää sekä Hävikkiviikkoa.
Tavoitteena on tehdä Suomesta onnellisen ruuan maa.
Myös kansallinen ruokastrategia on nyt askelen konkreettisempi, kun sillä on toimeenpanosuunnitelma. Tavoitteena on tehdä Suomesta onnellisen ruuan maa.
Suunnitelma on vuosille 2026–2030 ja sillä on neljä ohjelmakokonaisuutta ja niillä omat työryhmä, joita ohjaa maa- ja metsätalousministerin johtama Ruokaneuvosto. Pääteemana on ruoka-alan kestävä kasvu, jota tavoitellaan vahvistamalla alkutuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta, luonnon kantokykyä sekä ruokakulttuuria ja hyvinvointia.
Keinoina on parantaa alkutuotannon ja teollisuuden rahoituksen saatavuutta, lisätä viljelijöiden kaupallista järjestäytymistä ja varmistaa elintarvikemarkkinavaltuutetun resurssit ja varmistaa maatalousmaan kotimainen omistajuus.
Edelleen aiotaan vahvistaa vientipalvelut kilpailijamaiden tasolle ja Suomea ruokamatkailumaana, kasvattaa lannoiteomavaraisuutta, turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus.
Tavoitteena on myös solmia elintarvikealan toimijoiden yhteiskuntasitoumus, lisätä julkisten hankkijoiden osaamista ja tilastoida hankintojen kotimaisuusaste, vahvistaa ravintoloiden Suomi-brändiä sekä tuplata nimisuojatuotteiden määrä.
Rahoitusta on varattu 2,5 miljoonaa euroa.
Ruokastrategiaan liittyen Ruokavirastossa on myös haettavana rahoitusta ruokaketjun kehittämishankkeisiin 6. lokakuuta saakka.
Rahoitusta voivat hakea järjestöt, yhdistykset, yritykset, korkeakoulut ja muut yhteisöt, ja sen tulee edistää ruokastrategiaa ja kasvuohjelmaa.
Hankehakemuksen voi kohdistaa yhteen tai useampaan teemaan, jotka noudattelevat ruokastrategiaa. Teemat liittyvät muun muassa lyhyisiin arvoketjuihin, luonnonlaidunlihaan, kasviproteiineihin, vientiin, luomuosaamiseen, Living Lab -verkostoon, eläinten ja pölyttäjien hyvinvointiin, opettajien osaamiseen ja ruokahävikkiin.
Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia, puolueettomia ja yleishyödyllisiä eikä niissä saa tuoda esiin yrityksiä tai tuotemerkkejä. Rahoitusta on varattu 2,5 miljoonaa euroa. Hakemukset toimitetaan 6.10. mennessä osoitteeseen kirjaamo@ruokavirasto.fi