Ruokastrategia: Ruuan tuotannon oltava kannattavaa ja kansalaisten voitava luottaa, että ruokaa saadaan kotimaasta kriisienkin keskellä
”Yksikään strategian tavoitteista ei toteudu, ellei alkutuotannon kannattavuus parane nopeasti ja merkittävästi”, sanoo MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä.Tilaajalle
Kotimaisen ruuan merkitys nähdään nyt uusin silmin. Kuva: Kimmo HaimiMaa- ja metsätalousministeriö julkisti 16. joulukuuta kansallisen ruokastrategian. Ministeriön valtiosihteerin Päivi Nergin mukaan strategian sisältöön vaikuttivat olennaisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä ennen koettu koronakriisi.
”Näemme aiempaan verrattuna aivan eri tavalla ruokaturvan merkityksen. Meidän tulee varmistaa ja löytää pitkäjänteinen suunta vuoteen 2040, että jokainen voi luottaa siihen, että ruokaturva on kunnossa pahassakin kriisitilanteessa. Että voimme omasta maasta saada ruuan ja elää kriisinkin keskellä”, Nerg painotti.
Valtiosihteerin mukaan ruokajärjestelmän kehittämisessä on iso potentiaali maallemme. Hän painotti ruuantuotannon kannattavuuden vahvistamista. Yksi keino siihen on ruokaviennin lisääminen.
”Pystymme Suomessa tuottamaan ruokaa huomattavasti enemmän kuin itsellemme. Ensi vaiheessa ruokavienti ja -tuonti täytyy saada tasapainoon.”
”Yksikään strategian tavoitteista ei toteudu, ellei alkutuotannon kannattavuus parane nopeasti ja merkittävästi.”
MTK:n tuleva puheenjohtaja Tero Hemmilä kiittää ruokastrategian visiota, mutta vaatii nopeita toimia alkutuotannon kannattavuuden vahvistamiseksi.
”Yksikään strategian tavoitteista ei toteudu, ellei alkutuotannon kannattavuus parane nopeasti ja merkittävästi”, hän sanoo.
Hemmilän mukaan maatalouden yrittäjätulo on liian heikko suhteessa elinkeinon pääomavaltaisuuteen, velkoihin ja riskeihin. Tämä heikentää hänen mielestään investointikykyä ja vähentää alan houkuttelevuutta nuorten yrittäjien silmissä. Se taas uhkaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.
”Pystymme Suomessa tuottamaan ruokaa huomattavasti enemmän kuin itsellemme.”
Strategian käytännön vaikutuksista Nerg totesi MT:lle, että arvonlisän täytyy kasvaa ja jakautua aiempaa tasaisemmin ruokaketjussa.
”Perinteisen ruuantuotannon lisäksi yksi kriittisistä kohdista on kasviproteiinin tuotanto. Miten pystymme enemmän tuottamaan ja jalostamaan kasviproteiinia niin, ettemme ole tuonnin varassa?” Nerg pohti.
Kolmantena käytännön toimena Nerg nosti lannoitteiden kotimaisen tuotannon kasvattamisen, jotta emme olisi liian riippuvaisia ulkomaisista lannoitteista.
”Ruokakulttuurin osalta meidän on kasvatettava maakuvaamme ruokamatkailun ja ravintolatoiminnan kautta. Että kehitämme suomalaista ruokakulttuuria, jonka turistitkin täältä löytävät ja voivat nostaa sitä esille kotiin päästyään.”
Kansallinen ruokastrategia tiivistyy visioon ”Onnellisen ruuan maa”.
Ruokastrategia valmisteltiin parlamentaarisella yhteistyöllä eli siinä olivat mukana kaikki puolueet. Strategia jatkuu nelivuotisilla ruokaohjelmilla ulottuen aina hallituskausien yli. Nergin mukaan strategiatyöhön osallistuivat poikkeuksellisen laajasti ruokaketjun eri toimijat ja myös kansalaisten ääni pääsi kuuluviin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
