"Sääliseiskoja” saanut Henri Alén tiesi jo yläasteella, että hänestä tulee kokki – hartain toive oli päästä kokkaamaan presidentille ja niinhän siinä kävikin

Henri Alénia voi kuvailla koko kansan kokiksi. Hän on tehnyt uskomattoman uran ja omistaa huippuravintoloita, joista Muru on valittu vuoden ravintolaksi. Suomalaiseen perinneruokaan keskittynyt Finnjävel on taas Michelin-ravintola.

45-vuotias Alén on tuttu kasvo myös televisiosta, jonne hänen naurava ja ihmislähtöinen persoonansa sopii erinomaisesti.

Alén tiesi jo nuorena, että hänestä tulee kokki. Pakilan yläasteen käyneelle ravintoloitsijalle koulu ei kuitenkaan ollut lukuaineiden puolesta helppo, vaikka hän tunnollinen olikin. Lukuaineiden keskiarvo päättötodistuksessa oli 7.8 ja koko todistuksessa 8.1.

”Minulla ei ollut poissaoloja enkä lintsannut. Numerot eivät vain menneet päähän, ja matematiikka ja fysiikka olivat tosi vaikeita. Sain niistä aina kuutosia tai seiskoja, vaikka kävin tukiopetuksessa ja luin ihan sairaasti kokeisiin. Sitten lopulta sain sääliseiskoja opettajilta, koska yritin niin kovasti”, Alén kertoo MT:lle.

Kotitaloudessa Alén kuitenkin loisti. Jo yläasteella mies päätti, että hänestä tulee kokki. Yhdeksännellä luokalla oli jo täysin selvää, että kokkikoulu odottaisi.

”Halusin nuorena työelämään, että pääsisin nopeasti tienaamaan omaa elantoa. Se oli itselle tärkeää. Omasta mielestäni tie yläasteella oli helppo, kun ei tarvinnut kipuilla sen kanssa, mitä minusta tulee isona”, Alén sanoo.

Alén muistelee lämmöllä yläasteen kotitalousopettajaansa Tuula Seppälää, jolla oli suuri vaikutus siihen, että Alén valitsi juuri nykyisen tiensä.

”Hän tuki ja kannusti minua. Hän tuki ajatusta siinä, että jatkaisin alalla. Se oli minulle tosi iso juttu.”

Kotitaloustunneilta Alén muistaa kerran, jolloin tunnilla vieraili presidentti Kekkosen entinen kokki, joka herätti nuorukaisessa arvostusta.

”Mietin, että olisi todella hienoa päästä kokkaamaan pressalle. No sitten on päässytkin pariinkin kertaan”, Alén naurahtaa.

Alén haluaa korostaa, että meitä jokaista tarvitaan. Tärkeä on seurata omia unelmia ja miettiä, mikä itseä oikeasti kiinnostaa.

”Täytyy muistaa, että amis ei ole huono valinta, ja me tarvitsemme johtajien lisäksi tekijöitä. Puhutaan, että pitäisi olla koko ajan enemmän korkeakoulututkintoja ja niin edelleen. Jos joku on koulussa ja tuntee, että haluaa tehdä käsillään, niin antaa palaa vaan”, Alén rohkaisee ja jatkaa:

”Jos on halua olla paras jossain, on ihan sama, mikä asia on, eikä asia ole yhtään toista vähempiarvoinen. Olet sitten automekaanikko, kokki, siivooja, poliitikko tai urheilija, kaikkia tarvitaan.”

Tämä kevät on Alénille merkittävä, sillä hänen lapsensa peruskoulu loppuu samalla yläasteella, jota Alén itse kävi. Alén jakaa myös hauskan yksityiskohdan, joka yhdistää häntä ja hänen lastansa.

”Silloin, kun olin koulussa, uskonnonopettaja oli vasta aloittanut. Nyt kun oma lapseni on ysillä, on hänellä sama uskonnonopettaja, joka kertoo juttuja minusta. Minusta se on hauskaa”, Alén sanoo hymyillen.

Alén kertoo, että koulujen loppuminen tuo hänelle aina hyvän mielen. Hän kertoo muistavansa vieläkin peruskoulun viimeisen keväisen päivän, kun aurinko paistoi, lehdet olivat puhkeamassa ja katupöly ja nokkoset tuoksuivat.

”Asun edelleen samalla seudulla kuin nuorena. Odotan sitä päivää, kun koulu loppuu ja näen iloisia nuoria ihmisiä todistukset kourassa pyörimässä. Se antaa toivoa.”

Alén nostaa esille myös raskaat koronavuodet ja kotiopetuksen, jotka näkyvät edelleen nuorissa ja vanhempien jaksamisessa. Hän haluaakin muistuttaa, että välillä kannattaa irrottaa puhelimesta ja katsoa ympärilleen.

”Välillä on todella hyvä laittaa puhelin kiinni ja olla vastaamatta mihinkään eli nauttia ympärillä olevasta. Se kuulostaa vaikealta ja onkin monelle sitä, mutta kannattaa keskittyä niihin pieniin iloisiin asioihin – se on mielestäni kaiken a ja o”, Alén toteaa.