Kaurajuoma ei ehkä olekaan niin ilmastohyvis kuin on luultu – IS: Raaka-aineesta osa poltetaan tai menee jopa jätteeksi

Kaurajuomaa, kansankielessä kauramaitoa, on pidetty edistys­askeleena kohti eettisempää ja ilmasto­ystävällisempää kuluttamista. Samaan aikaan sekä tutkijoiden keskuudessa että elintarvike­teollisuudessa huomio on kiinnittynyt kaurajuoman tuotannossa piilevään ongelmaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Harva tiennee, että tyypillisessä kaurajuoman tuotannossa karkeasti arvioiden 30–50 prosenttia raaka-aineesta ei päädy valmiiksi tuotteeksi. Tieto on peräisin huhtikuussa julkaistusta tutkimusartikkelista, joka julkaistiin LCA:ssa eli elinkaari­tutkimukseen keskittyneessä tiedelehdessä.

Ruotsalaisen Oatlyn vastuullisuus­raportin mukaan valmistuksessa syntyy 88 500 tonnia sivutuotteita. Tuotantoa syntyi 506 miljoonaa litraa 2023. Tästä tulee noin 14 prosenttia sivuvirtaa. Lisäksi aikaisemmassa vaiheessa myllyllä kaura kuoritaan, mistä tulee kuorta noin 20–30 prosenttia.

Ruotsissa on käynnissä monivuotinen tutkimusprojekti The Over & Oat, jossa tehdään tutkimusta kaura­sivuvirtojen käytöstä. Mukana on kaurajuomien valmistajia, mikä kertoo siitä, että asia on niillekin tärkeä.

Ruotsalaisarvion mukaan yhtä kaurajuoma­litraa kohden muodostuu noin 200 grammaa tiivistettyä okaraa. Tämä käytetään yleensä rehuna, poltetaan tai se menee jopa jätteeksi. Kaurajuomaan päätyvät siten käytännössä vain kauran hiilihydraatit, kun taas kuitu ja iso osa proteiineista jää okaraan.

Fazerin tutkimuspäällikkö Katariina Rommi pitää tärkeänä, että okaralle keksitään käyttöä.

”Se on neutraalin makuinen ja ravintorikas kaurajae, jolla on paljon mahdollisuuksia elintarvikekäyttöön”, Rommi toteaa Ilta-Sanomille.

Fazer on tuonut markkinoille jo kasvipohjaisen kauraproteiinin ja kaura­kaakao­konvehdit.

Otsikkoa, ingressiä ja tekstiä muutettu 11.10.2024 klo 19.41. Muutettu sana kauramaito sanaksi kaurajuoma.

Ilta-Sanomat: Kauramaidosta paljastui pimeä puoli