• Viljelijästä ja opettajasta tuli krouvinpitäjiä – tarjolla lähiruokaa historiallisissa puitteissa

    Ravintolayrittäjien Eija ja Mikko Halkilahden syksy on kesän ohella vuoden kiireisintä aikaa, kunnes jouluna kaikki hiljenee.
    Tilaajalle
    Vaikka Halkilahdet ovat töissä yhdessä toisinaan kellon ympäri, niin välillä on otettava parisuhdeaikaa. Silloin mennään kahdestaan teatteriin, kaupunkilomalle tai vaikka vain saunaan.
    Vaikka Halkilahdet ovat töissä yhdessä toisinaan kellon ympäri, niin välillä on otettava parisuhdeaikaa. Silloin mennään kahdestaan teatteriin, kaupunkilomalle tai vaikka vain saunaan. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Ruoka|Ruoka
    15.12.202420:00
    Riitta Mustonen
    Halikko

    Rikalan Krouvissa Salon Halikossa syksyn juhlasesonki alkaa lokakuun kurpitsaviikoista, jatkuu isänpäivällä ja huipentuu lukuisiin pikkujouluihin. Silloin Eija ja Mikko Halkilahdella riittää työtä kellon ympäri. Se ei haittaa, kun tietää, että jouluna elämä rauhoittuu.

    Halkilahdista tuli juhlatilayrittäjiä vähän sattumalta. Kaikki alkoi Mikon kotitilan Haukkalan navetanvintiltä, missä tanssittiin Mikon nelikymppisiä reilu kymmenen vuotta sitten. Huomattiin, että vinttihän sopii hienosti juhlatilaksi.

    Sitten tuli myyntiin Haukkalan naapuritila. Halkilahdet ostivat sen ja muuttivat sinne asumaan, jolloin Haukkalan 150 vuotta vanha päärakennus jäi tyhjilleen. Myös se sopisi hienosti juhlien pitopaikaksi, Halkilahdet ajattelivat. He päättivät ryhtyä juhlatilayrittäjiksi.

    Minkäänlaista alan koulutusta heillä ei ollut. Mikko on maanviljelijä ja agronomi ja Eija luokanopettaja. Mutta tekemällä oppii, ja osaajia voi palkata.

    ”On ihan ihmisen mittainen työ vuokrata juhlatiloja. Ulkopuolinen pitopalvelu hoitaa muut hommat”, Eija vakuuttaa.

    Rikalan Krouvi ja Krouvin vintti ovat Wiurilan kartanon entisiä tallirakennuksia. Tiiliseinät ovat alkuperäiset, mutta sisätilat on uusittu tulipalon jälkeen. Eija ja Mikko Halkilahdelle on ollut iloinen yllätys, kuinka innoissaan ihmiset ovat olleet Rikalanmäestä. ”Tällainen historiallinen paikka on otettu hyvin vastaan.”
    Rikalan Krouvi ja Krouvin vintti ovat Wiurilan kartanon entisiä tallirakennuksia. Tiiliseinät ovat alkuperäiset, mutta sisätilat on uusittu tulipalon jälkeen. Eija ja Mikko Halkilahdelle on ollut iloinen yllätys, kuinka innoissaan ihmiset ovat olleet Rikalanmäestä. ”Tällainen historiallinen paikka on otettu hyvin vastaan.” Kuva: Jaana Kankaanpää

    Viisi vuotta sitten toiminta laajeni, kun pakkohuutokaupassa tuli myyntiin Rikalan muinaismäen rakennukset, entiset Wiurilan kartanon hevos- ja kärrytallit.

    ”Vanhat paikat ja historia ovat intohimomme kohde. Jätettiin tarjous, ja alkuperäinen ajatus oli saada lisää juhlatiloja”, pariskunta kertoo. Oli tammikuu 2020 eli juuri ennen kuin korona alkoi ravistella ravintola-alaa.

    Entisestä kärrytallista saisi hienon, uniikin ravintolasalin, Halkilahdet miettivät. Rakennus oli palanut 1990-luvulla ja vain tiiliseinät olivat jääneet pystyyn. Halikon kunta oli tuolloin remontoinut rakennuksen alkuperäiseen kuntoon: paksut muuratut seinät, jykevät kattohirret, pienet ruutuikkunat, tiililattia.

    Kaiken kruunasi salin keskelle muurattu tulisija, jonka avoin arina oli aivan lattiarajassa.

    ”Ravintolasali vaati vain pientä fiksausta, mutta keittiön rakensimme kokonaan nykyvaatimusten mukaiseksi”, Mikko kertoo. Kärrytallin yläkerrasta eli Krouvin vintistä tuli Eijan sanojen mukaan Suomen maalaisromanttisin juhlapaikka.

    Rikalan Krouvin takassa palaa talviaikaan aina tuli, kun ravintola on avoinna. Takan arina on aivan lattianrajassa. Takkapuut tulevat Haukkalan tilan metsästä. Niitä kuluu 10–20 mottia vuodessa.
    Rikalan Krouvin takassa palaa talviaikaan aina tuli, kun ravintola on avoinna. Takan arina on aivan lattianrajassa. Takkapuut tulevat Haukkalan tilan metsästä. Niitä kuluu 10–20 mottia vuodessa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Myös ravintolaa vastapäätä oleva entinen hevostalli remontoitiin täysin uusiksi. Siellä on industrial-tyylinen juhlasali, joka huokuu kauniisti entisajan hevostallin tunnelmaa, mutta jossa on nykyajan fasiliteetit kokoustekniikoineen ja ilmastointeineen.

    Näin syntyivät Rikalan Krouvi ja Rikalanmäen juhlatilat.

    Alku oli koronarajoitusten takia haasteellinen, mutta etenkin avauskesän 2020 hienot terassikelit saivat homman käyntiin vauhdilla.

    ”Ajateltiin, että kahdestaan pörrätään täällä se kesä. Asiakkaita tulikin niin paljon, että työvoimaa sai metsästää, että selvittiin.”

    Rikalanmäki on Museoviraston suojeluksessa, sillä se sijaitsee rautakauden muinaisjäännösalueella noin viisi kilometriä Salon keskustasta länteen. Yhteistyö Museoviraston kanssa on sujunut kitkatta, vaikka suojelu aiheuttaakin ylimääräisiä toimia.

    ”Aina kun kaivetaan maata, pitää olla arkeologi paikalla. Esimerkiksi kun kaivoin viemärilinjaa, joka kolmen sentin päästä arkeologi tuli kuopsuttamaan multaa, että löytyykö jotain arvokasta”, Mikko muistaa.

    ”Mutta rakkaudesta historiaanhan me tämä ostettiin”, hän lisää.

    Historian lisäksi toinen yhtä tärkeä asia Halkilahdille on lähiruoka ja suomalaiset ruuan tuottajat. Kun Rikalan Krouviin astuu sisään, vasemmalla seinällä seisoo liitutaulu, johon on kirjoitettu kaikkien Krouville raaka-aineita tuottavien tilojen nimet.

    ”Ruuan tuominen suoraan pellolta pöytään on meidän juttu. Haluamme antaa kaikki eurot suoraan tuottajille”, Mikko painottaa.

    Lähialueilla Varsinais-Suomessa riittää monenlaisten raaka-aineiden kasvattajia, mutta silti keittiöpäällikkö saa nähdä vaivaa riittävän määrän saamiseksi.

    Keittiöpäällikkö Minna Juurikivi vastaa Rikalan Krouvin ruuasta.
    Keittiöpäällikkö Minna Juurikivi vastaa Rikalan Krouvin ruuasta. Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”Esimerkiksi burgerilihaa tarvitaan kesällä monta sataa kiloa, jolloin pieneltä tuottajalta varasto tyhjenee. Täytyy rakentaa verkosto ja luoda suhteita, että tarvittavat määrät löytyvät.”

    Rikalan Krouvissa suomalaiset raaka-aineet ovat pääsääntö. Halkilahdet ovat huomanneet, että moni ravintola mainostaa käyttävänsä lähituotteita, mutta kun ruokalistaa katsoo tarkemmin, niin sieltä löytyy ehkä yksi lähiruoka-annos ja esimerkiksi lampaanliha tuleekin Uudesta-Seelannista.

    Halkilahdet kutsuvat omia tuottajiaan Rikalan Krouviin pari kertaa vuodessa: suomalaisen ruuan päivänä ja joulun alla. He myös itse vierailevat tiloilla tutustumassa tuotantoon. ”Arvostamme sitä, että tilat hoitavat tuotantoa vastuullisesti.”

    Liitutaulu ravintolasalissa kertoo, mistä raaka-­aineet tulevat. Paikallisuus ja lähituotteet ovat Krouvin valtti.
    Liitutaulu ravintolasalissa kertoo, mistä raaka-­aineet tulevat. Paikallisuus ja lähituotteet ovat Krouvin valtti. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Meneillään oleva viides joulusesonki näyttää Rikalanmäellä erilaiselta kuin pari ensimmäistä. Ensimmäisenä koronajouluna suunnitellut joulumyyjäiset piti peruuttaa, kun ensin niitä ei olisi saanut pitää sisätiloissa eikä lopulta ulkonakaan.

    Krouvin keittiössä tehtiin jouluruoka-annoksia kotiin myytäviksi.

    Toisena koronajouluna pikkujouluja ei saanut pitää. Jouluruokien noutomyynti paisui.

    Viime vuosi oli jo hyvä, ja tämäkin joulu näyttää mainiolta. Rikalan Krouvin joulupöydät ovat suosittuja eikä ihme, sillä koko paikka henkii joulua. Avotakassa palaa koko ajan tuli, pöydillä loistavat kynttilät, ruutuikkunoista pilkistää joulukuun hämärä valo.

    Joulukuun 22:nteen päivään asti kaikki kynnelle kykenevät työntekijät ovat töissä, ja vielä aatonaattona Halkilahtia työllistää noutoruokamyynti. Sen jälkeen ovet suljetaan.

    Ravintolavastaava Aleksandra Rautiainen kattaa pöytää illan tilausta varten. Pöydät on tehty Haukkalan omasta puutavarasta.
    Ravintolavastaava Aleksandra Rautiainen kattaa pöytää illan tilausta varten. Pöydät on tehty Haukkalan omasta puutavarasta. Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”Oman perheen kesken rauhoitumme jouluun, kun saamme viimeisetkin ruokapaketit jaettua”, Eija kertoo.

    Halkilahtien kotiin kokoontuvat perheen lapset, joista August ja Viivi ovat jo aikuisia ja Siiri ja Emil teini-ikäisiä. Mikko paistaa kinkun ja tekee ainakin italiansalaattia – sitä pitää olla aina hänen joulupöydässään.

    Laatikot ja rosolli otetaan oman ravintolan keittiöstä, mutta Eijalle ehdoton jouluperinne on riisipiirakoiden paistaminen.

    ”Se aika revitään ihan mistä vaan. Ennen tein parisataa piirakkaa, mutta nyt yritän keventää, teen vain sata”, hän nauraa.

    Eija on kotoisin Etelä-Savosta Kerimäeltä, siksi piirakat. Hyvin ne maistuvat koko perheelle.

    Rikalanmäki

    Museoviraston suojeluksessa oleva muinaismuistoalue Salon Halikossa.

    Mäellä sijaitsee entisiä Wiurilan kartanon rakennuksia.

    Rikalan Krouvi -ravintola on kartanon entisen hevostallin alakerrassa ja juhlatila Krouvinvintti yläkerrassa.

    Paja-Rikalassa voi viettää yritysjuhlia ja kokouksia. Sen yläkerrassa on Teatterivintti, missä Teatteri PROvinssi järjestää kesäisin kesäteatteria ja muuta ohjelmaa.

    Rikalanmäen yrittäjinä toimivat Eija ja Mikko Halkilahti.

    Lisää aiheesta
    • Pub Stallhagen liputtaa paikallisuuden puolesta.

      Ravintolat | Ruokalistan tarjonnan ratkaisevat päivän saalis ja sato – Olutpanimon pubi vannoo lähiruuan nimeen

    • Ravintoloitsija Riku Stenros (oik.) yhdessä Meet Districtin vetäjien Maiju Paston ja Tom Immosen kanssa seuraamassa remontin edistymistä.

      Ravintolat | Tulipalossa tuhoutunut porvoolaisravintola tekee paluun: ”Olemme jatkossakin liharavintola”

    • Lapin Sara oy:n yrittäjillä Jaana ja Tomi Saralla on hetki aikaa istahtaa Kotaravintola Sarakassa ja esitellä yrityksen jalostamia marja- ja yrttituotteita, jotka ovat maanlaajuisesti myynnissä. Ravintolaa remontoidaan parhaillaan.

      Ruoka | Lapin Sara on suosinut lähiruokaa 1990-luvulta lähtien

      Tilaajalle
    • Hinnan ollessa tärkeä valintakriteeri korostuu myös kotimaisuus.

      Ruoka | Suurin osa kertoo ostavansa suomalaista tukeakseen kotimaista tuotantoa – kesällä suositaan enemmän lähiruokaa

    Artikkelin aiheet
    Rikalan Krouvi
    lähiruoka
    ravintolayrittäjyys
    Salo
    historialliset paikat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle