Vainionpään mukaan ruokaviennin vastuutahon vaihtumiseen liittyneet erimielisyydet on nyt selätetty ja uutta palvelukokonaisuutta luodaan hyvässä hengessä. Kuva: Jarkko Sirkiä
Näistä syistä häviämme Ruotsille ruokaviennissä – kasvujohtajan mukaan Suomella on edessään ultramaraton
Suomi tarvitsee entistä enemmän lisäarvotuotteita vientiin, sanoo ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää. Esimerkkinä hän mainitsee kasviproteiinin.Tilaajalle
Ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää sanoo elintarvikeyrityksien investoineen paljon juuri viennin kasvattamiseksi. Kuva: Jarkko SirkiäMT Livessä vieraillut Ruokatieto Yhdistys ry:n ruokaviennin kasvujohtaja Jukka Vainionpää pitää viennin kohdemaiden valintaa tietoon perustuen erittäin tärkeänä rajallisten resurssien vuoksi.
”EU-alueella meillä on vielä paljon otettavaa, ja fokuksen pitäisi olla ostovoimaisissa alueissa. Sinne laajempina kokonaisuuksina erityistuotteita, eikä bulkkia tai ylijäämää.”
”Toinen kohdealue olisi Aasian kasvavat markkinat. Japanin, Etelä-Korean ja Kiinan lisäksi siellä on monia muitakin kasvavia alueita kuten Singapore, Vietnam, Filippiinit ja Indonesia”, Vainionpää jatkaa.
”Toinen kohdealue olisi Aasian kasvavat markkinat.”
Hän pitää EU:n sekä Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn välistä Mercosur-vapaakauppasopimusta sekä mahdollisuutena että uhkana suomalaiselle ruokasektorille.
”Ilman säädöksiä Eurooppaan voi alkaa virrata todella paljon naudanlihaa, mutta toisaalta Etelä-Amerikassa on ostovoimaisia valtioita, joissa on mahdollisuuksia varsinkin erityistuotteiden osalta”, hän pohtii ääneen.
Yrityksien tulee hänestä sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön hyötyäkseen muutoksesta.
”Menestyksekäs ruokavienti perustuu aina kilpailuedun löytämiseen, tehokkaaseen tuotantoketjuun sekä riittävään määrään käytännön vienninedistäjiä kohdemaissa.”
Esimerkiksi Ruotsille Suomi häviää Vainionpään mielestä ruokaviennissä selvästi siinä, ettei näitä tekijöitä ole vielä riittävästi maailmalla.
Neljä kuukautta työssään ollut Vainionpää kuvaa viestinsä tulleen hyvin kuulluksi sekä ministeriöissä että yrityksissä.
Työnsarkaa kasvujohtajalla riittää, sillä Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ruokaviennin kaksinkertaistamisesta noin neljään miljardiin euroon vuodessa.
”Pitäisi puhua noin 10 prosentin kasvusta ja yli 350 miljoonasta eurosta lisää myyntiä.”
”Viime vuoden viiden prosentin kasvuvauhti ei riitä, sillä pitäisi puhua noin 10 prosentin kasvusta ja yli 350 miljoonasta eurosta lisää myyntiä. Tällä hetkellä olemme noin 2,4 miljardin euron ruokaviennissä.”
Kehityssuunnan lisäksi Vainionpää nostaa esille, että suomalaiset elintarvikeyritykset ovat investoineet paljon ja juuri viennin vauhdittamiseksi.
Aiemmin julkisuudella kerrottuja erimielisyyksiä Business Finlandin ja ulkoministeriön välillä ruokaviennin vastuutahon vaihdoksesta ei Vainionpään mukaan enää ole, vaan kaikki osapuolet ovat sitoutuneita uudistukseen.
”Tällä hetkellä luodaan palvelukokonaisuuksia eri toimijoiden yhteistyöllä, missä itse edustan yrityksiä. Malli ei kuitenkaan ole vielä valmis”, hän avaa.
Suomalaisissa elintarvikeyrityksissä itse vientiä aikaisemmin tehnyt Vainionpää sanoo eri toimijoilla olevan selvät roolit ja yhteistyön sujuvan.
”Yhdistyksemme vastaa ruokavientistrategian luomisesta ja edustamisesta valtion hallintoon päin, kun taas Suomen Elintarvikevientiyhdistys, Suvi ry tarjoaa yrityksille konkreettisia viennin edistämispalveluita.”
Ruokamaakuvan vahvistamiseksi Suomi voisi hänestä korostaa entistä vaikuttavammin esimerkiksi puhdasta luontoa, pitkiä kesäöitä ja korkeita innovaatioita.
”Meillä on oma historiamme idänkaupan suhteen ja läntisessä kilpailuympäristössä olemme olleet verrattain todella lyhyen ajan, joten tilanteen korjaaminen on jopa ultramaratoniin rinnastettavissa.”
”Ilman lisääntyvää riskirahoitusta emme saa riittävästi investointeja maailmalle.”
Nykyisten tuotteiden lisäksi Vainionpää korostaa Suomen tarvitsevan enemmän lisäarvotuotteita vientiin esimerkiksi kasviproteiinien muodossa.
”Ilman lisääntyvää riskirahoitusta emme saa riittävästi investointeja maailmalle, jotta kasvutavoite täyttyisi.”
”Meillä on kuitenkin monia aihioita, joilla tavoite voidaan saavuttaa, joten nyt tekemisen aika”, hän summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
