Ministeriöiden riitely jarruttaa elintarvikevientiä − tilanne saattaa muuttua kesällä, kun ministeri vaihtuu

Hallitusohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.

Sitä varten on ryhdytty yksinkertaisilta kuulostaviin toimiin: viennistä vastaa kotimaassa maa- ja metsätalousministeriö, yrityksiä ja verkostoja kokoavat yhteen Ruokatieto-yhdistys ja Suvi ry ja ulkomailla vientityössä yrityksiä auttavat ulkoministeriön (UM) alaisuuteen kootut osaajat.

Ruokaviennin Food from Finland -ohjelma päättyi vuonna 2023. Se oli osa 40 maassa toimivaa valtiovetoista Business Finlandia (BF), se taas osa 89 toimipisteen Team Finlandia ja se taas työ- ja elinkeinoministeriön alla ulkomaantoimintojensa osalta.

Suomi vie muutakin kuin ruokaa, ja ministerit päättivät kesäkuussa 2024 keskittää kaiken ulkomaan vientityön ulkoministeriöön vuoden 2025 alusta, myös työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Siirtymismalleja palkattiin pohtimaan vaatevalmistaja Reiman hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund.

Selvityshenkilö kertoi tammikuussa, että vientiin voitaisiin perustaa valtion osakeyhtiö tai kaikki toiminnot yhdistää suoraan ulkoministeriön alle. Hän suositteli osakeyhtiötä ketteryyden, tehokkuuden ja muiden maiden kokemusten vuoksi.

Molemmissa malleissa ulkomaantoiminnot olisivat sikäläisen suurlähettilään ohjauksessa ja koko henkilöstö toimisi yhtenä tiiminä ja samoissa toimitiloissa – myös Suomen päässä. Se tarkoittaisi BF:n väelle muuttoa Ruoholahdesta Katajanokalle.

Tammikuussa raporttinsa jätti myös maa- ja metsätalousministeriön selvityshenkilö Pekka Timonen, joka suositti Björklundin tapaan, että vientityötä jatkettaisiin BF:n valmiiden rakenteiden ja ulkoministeriön kautta ”yhden luukun” -periaatteella.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) valitsi kuitenkin BF:n integroimisen suoraan ulkoministeriön alle.

Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) komppasi puoluetoveriaan: ”Selvityshenkilö Björklundin ehdotukset ovat hyvin perusteltuja ja antavat vahvan pohjan jatkotoimenpiteille.”

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Rydman ei kuitenkaan niellyt valittua mallia, vaan kannatti yrittäjien etujärjestöjen EK:n ja Suomen Yrittäjien tapaan osakeyhtiötä.

Yleisesti ottaen osakeyhtiömallia pidetään huonona siksi, että se ei ole toiminut BF:n kanssa ja kahden tahon ohjaus olisi hankalaa ja tuhlaavaa.

Kaksi hallinnonalaa voidaan yhdistää paperilla, mutta käytäntö tökkii. Julkisuudessa on nyt kerrottu, että Business Finland vastustaa ulkoministeriön isännyyttä. BF:n henkilöstö syyttää Helsingin Sanomissa muun muassa siirrosta vastaavaa ulkoministeriön virkamiestä käskyttävästä puhetavasta.

MT:n tietojen mukaan kyseessä on BF:n oma täysjarrutus ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistus, ettei BF:n pidä toimittaa mitään tietoja ulkoministeriölle.

Elinkeinoelämä syyttää ulkoministeriötä saamattomuudesta, vaikka tämä on kädetön: se tarvitsisi noin sadan BF:n työntekijän nimi-, palkka- ja sijaintitiedot, jotta voisi edistää yhdistymistä ja valmistautua hallituksen huhtikuun puoliväliriiheen.

Vaikka hallitus on jo päättänyt toimintojen siirrosta, MT:n tietojen mukaan muutosta vastustavat lähinnä ylimmät virkamiehet, ylimpänä jarruna mahdollisesti ministeri Rydman.

Häntä ei haluttane nostaa tikunnokkaan juuri nyt, sillä hän pyrkii kevään kuntavaalien jälkeen myös Helsingin pormestariksi.

Asiaa seuranneita kummastuttaa, että Rydman nimitti BF:n johtajaksi syyskuun alusta alkaen erityisavustajanaan reilun vuoden toimineen Lassi Noposen, ja että TEM:n kokoomustaustainen kansliapäällikkö Timo Jaatinen ei edistä uudistusta erityisen rivakasti. Taustalla voi toki olla elinkeinoelämän nihkeys.

Mikäli asia on ministeristä kiinni, muutoshanke voi nytkähtää kesällä eteenpäin, kun Rydmanin tilalle tulee Sakari Puisto (ps.).

Puistoa pidetään asiallisena poliitikkona ja hänen avustajanaan jatkavaa Rydmanin avustajaa Teemu Hartikaista niin ikään tolkun miehenä.