Sokeri teki paluun Sisu-pastilleihin 2000-luvulla, sillä nuoriso suosii karkkimaista makua – karkin logo sen sijaan pysyy samana
Sisu-pastilleita on saatavilla lähinnä Suomessa, sillä ulkomailla on vaikea selittää, mikä on sisuasenne ja miten se liittyy salmiakkiin.Tilaajalle
Sisun logo on pysynyt samana vuodesta 1929. Fraktuuralla kirjoitettu logo oli alunperin peräisin Turun Kivipainossa työskennelleen Arnold Tilgmannin kynästä. Kuva: Kari SalonenSisu on suomalaisten juttu, eikä kyse ole pelkästään luonteenpiirteestä. Sisu-pastillit nimittäin maistuvat suomalaisille vuodesta toiseen, kertoo tuoteryhmäpäällikkö Joanna Hassel Hartola Cloettalta.
Sisuja on valmistettu melkein vuosisadan ajan, ja Hassel Hartolalla on oma arvionsa siitä, miksi kyseiset pienet salmiakkiherkut katoavat parempiin suihin vuosikymmenestä toiseen.
”Sisu on enemmän kuin pastilli, sillä niiden mainonnassa ja brändissä on mukana sisu myös asenteena.”
”Sisu” on varmaankin ”saunan” jälkeen tunnetuin suomenkielinen sana, mutta sisuasennetta ja sen yhteyttä salmiakkiin on hieman hankala selittää ulkomailla.
Kun tähän lisätään vielä sekin, että salmiakkia ei Pohjoismaista Alankomaihin ulottuvan kaistaleen ulkopuolella juuri syödä, Sisuja ei Hassel Hartolan mukaan juurikaan myydä Suomen ulkopuolella.
Laivojen ja lentokenttien verovapaista myymälöistä niitä tosin löytää.
Sisujen historia juontaa juurensa vuoteen 1928, jolloin turkulainen Seres alkoi valmistaa arabikumista valmistettuja, salmiakinmakuisia rintatabletteja. Tätä alkuperäistä, sokerilla makeutettua Sisua valmistettiin vuoteen 1998 asti.
Sisut valmistettiin Suomessa vuoteen 2013, minkä jälkeen niiden valmistus siirtyi Italiaan ja Alankomaihin.
Sisuasennetta ja sen yhteyttä salmiakkiin on hieman hankala selittää ulkomailla.
Nykyisistä Sisu-tuotteista vanhimpia ovat sokerittomat Sisut, eli ne, joiden pakkauksissa lukee xylitol tai sokton.
Erikoiselta kuulostava sokton-sana sai alkunsa siitä, että elintarvikelainsäädäntö ei sallinut sorbitolilla makeutettujen pastillien mainostamista sokerittomina. Ongelma ratkaistiin kehittämällä uusi sana, sokton.
Sokerittomat Sisut lanseerattiin 1970-luvun alussa. Samaan aikaan kansanterveydestä huolestuttiin toden teolla, ja esimerkiksi kuuluisa Pohjois-Karjala-projekti polkaistiin käyntiin.
Sokeri teki tällä vuosituhannella paluun Sisu-tuotteisiin. Vuonna 2002 markkinoille ilmestyi tujunmakuinen Sisu Horna, joka viehätti erityisesti nuorison makunystyröitä.
Hassel Hartola kertoo, että viime vuosikymmenten uutuuksilla on pyritty vastaamaan nimenomaan nuorten kuluttajien toiveisiin. Tämän vuoksi vuonna 2022 myyntiin tulivat ensimmäiset Sisu-makeispussit ja -täytelakut.
”Kaikenikäiset syövät kyllä Sisuja, mutta sokerittomat pastillit tuntuvat olevan erityisesti vanhempien kuluttajien mieleen, kun taas nuoremmalle polvelle maistuvat karkkimaisemmat vaihtoehdot”, Hassel Hartola kertoo.
Erikoiselta kuulostava sokton-sana sai alkunsa siitä, että elintarvikelainsäädäntö ei sallinut sorbitolilla makeutettujen pastillien mainostamista sokerittomina.
Yksi olennainen osa Sisun brändiä on alkuperäinen, fraktuuralla kirjoitettu logo, kertoo Hassel Hartola. Logo oli alkujaan lähtöisin Turun Kivipainossa työskennelleen Arnold Tilgmannin kynästä.
Fraktuuralla kirjotettu logo näyttää nykyään monen silmissä erikoiselta, ikään kuin pakkauksessa lukisi ”Gifu”.
Fraktuura ei kuitenkaan ollut vuosisata sitten eläneille ihmisille vaikealukuinen, sillä esimerkiksi monissa sanomalehdissä käytettiin vielä 1920-luvulla fraktuuraa. Maaseudun Tulevaisuus ei tosin kuulunut näihin lehtiin, sillä siinä kirjaintyylinä oli alusta asti antiikva.
Hassel Hartola kertoo, että vuosien varrella monet konsultit ovat ehdottaneet muutoksia käsinpiirrettyyn logoon. Siihen ei kuitenkaan ole haluttu kajota, sillä Sisun logo on Cloetan tunnetuin brändielementti.
Yritys on hyödyntänyt viime vuodesta asti kyseistä logoa myös makeispakkausten ulkopuolella. Sisulle avattiin 2023 verkkokauppa, jossa tutun logon voi bongata vaikka kalsareista tai juomapullon kyljestä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
