Silakka sai synninpäästön ja on nyt suositeltua ravintoa, silti se ei maistu kuin ennen – ”Reseptintekijöillä peiliin katsomisen paikka”

Pieniä ovat silakat joulukaloiksi. Muina vuodenaikoina monilla suomalaisilla olisi varaa lisätä silakansyöntiä nykyisestä.

Kotimaisista kaloista silakka on muikun ohella parhaita omega 3 -rasvahapon lähteitä. Silakansyönti edistää muun muassa sydämen ja verisuonten terveyttä ja vähentää kuolleisuutta.

Monista hyödyistään huolimatta silakansyönti on pysynyt vuosikausia vähäisenä. Vielä 2000-luvun alussa silakkaa syötiin vuosittain noin 1,2 kiloa henkeä kohti. Vuodesta 2007 eteenpäin vuotuinen syöntimäärä on kuitenkin pysytellyt alle puolessa kilossa henkeä kohti.

Silakansyönnin vähäisyydestä saa kuvaavan esimerkin vilkaisemalla Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilta löytyvää reseptihakua. Tuorein MT:n silakkaohje on maaliskuulta 2022.

Koko 2020-luvun aikana MT:ssä on julkaistu kymmenkunta silakkareseptiä. Yhteensä silakkareseptejä on julkaistu 21 kappaletta.

Maaseudun Tulevaisuudelle reseptejä tekevä ruokatoimittaja Kati Pohja sanoo, että reseptikirjoittajan näkökulmasta silakka on kiitollinen, monipuolinen ja reseptiikan näkökulmasta hyvä kala.

Hänen mielestään silakan käyttömääriin saattaa kuitenkin vaikuttaa se, että suomalaiset ovat tottuneet kokkaamaan aiempaa kansainvälisemmin. Silakka voi sen sijaan liittyä mielikuvissa perinteisiin suomalaisiin ruokiin.

”Silakan käytön lisäämisessä olisi reseptintekijöilläkin vähän peiliinkatsomisen paikka. Se on monipuolinen kala, joka taipuu hyvin myös eksoottisiin ruokiin. Esimerkiksi keväällä tein MT:lle aasialaisen norssipannun reseptin, johon voisi hyvin käyttää silakkaakin”, Pohja sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että silakan saatavuus riippuu sesongista ja osittain myös sijainnista.

”Kun asuin Kuopiossa 22 vuotta, siellä suunnilleen naurettiin jos pyysi kalatiskillä silakkaa. Nykyisin varmaan tuoretta silakkaa saisi kaikkialla Suomessa, mutta kun Savo-Karjalassa on totuttu käyttämään muikkua, halutaanko siellä silakkaa”, Pohja tuumii.

Silakan ominaismaku on vahva ja kala on myös verrattain ruotoinen. Se saattaa karkottaa joitain ihmisiä. Lisäksi silakkaan on voitu myös kyllästyä, sillä sitä syötiin paljon nykyistä enemmän muutama vuosikymmen sitten.

”Ihmisillä saattaa myös olla takaraivossa ajatus siitä, onko silakka turvallista. Etenkin dioksiinit voivat edelleen aiheuttaa huolta, vaikka niitä ei aktiivisesti miettisikään”, Pohja mainitsee.

Suolaan säilötty silakka on perinteinen tuote Helsingin vuotuisilla silakkamarkkinoilla. Aiemmin suomalaisten ruokapöytään erottamattomasti kuulunut kala on nykyisin harvinainen näky lautasilla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Tänä vuonna julkaistun EU-Kalat IV -tutkimuksen perusteella Itämeren silakan haitta-ainepitoisuudet ovat pääosin turvallisella tasolla.

Haitta-aineiden pitoisuudet ovat olleet kaikissa Itämeren silakoissa laskevia vuodesta 2002 alkaen ja ovat asettuneet enimmäismäärän tuntumaan tai alle. Ainoastaan suurimpien silakoiden PFAS-tasot ylittivät EU:n asettamat enimmäisarvot.

EU-Kalat IV -tutkimusprojektin johtajana toiminut Ruokaviraston tutkimusprofessori Johanna Suomi kertoo, että keski-iästä eteenpäin silakkaa on turvallista käyttää nykyistä enemmän.

Sen sijaan pikkulasten ja hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi silti hyvä rajoittaa tällaisten silakoiden syönti yhteen kertaan kahdessa kuukaudessa.

Kerran kahdessa kuukaudessa syötynä haitta-aineiden määrät eivät ole haitallisia herkimpienkään ihmisryhmien terveydelle.

Kotikokit saattavat herkästi yhdistää silakan vain Suomen ja muiden Pohjoismaiden ruokiin sopivaksi valinnaksi. MT:lle reseptejä suunnittelevan ruokatoimittaja Kati Pohjan mukaan se on kuitenkin monipuolinen kala, joka sopii hyvin myös eksoottisiin annoksiin. Kuva: Kari Salonen

Muille ryhmille suurtenkin silakoiden syönnin hyödyt kumoavat haitat. Etenkin miehille kalansyönnin terveyshyödyt ovat tutkimuksen mukaan merkittävät.

”Hyödyt ovat noin 75 kertaa haittoja suuremmat”, tutkimuksessa kirjoitetaan.

Johanna Suomen mukaan numeerinen arvo saatiin tarkastelemalla haittapainotettuja elinvuosia. Nämä ovat terveitä elinvuosia, jotka on menetetty joko kuoleman tai sairastumisen vuoksi.

Silakan syönnin lisääminen olisi hyvä ajatus myös tuoreiden ravitsemussuositusten näkökulmasta. Silakka mainitaan nimeltä ravitsemussuositusten kalaa käsittelevässä luvussa, sillä se on hyvien rasvahappojen lähde.

Suomi sanoo, että jopa suosituksissa mainittu 350 grammaa viikossa ylittävä kalankäyttö on terveydelle ennemmin hyödyllistä kuin haitallista.