Siiderinpanija tietää, miksi kaupan ”limusiiderit” eivät maistu kuluttajille

Kun omenapuut pistävät parastaan, mehustamot ruuhkautuvat ja satoa kärrätään kaatopaikoille tai jätetään maahan mätänemään.

Hävikin hyödyntämiseksi suomalaisten kannattaisi päästä kotimaisen siiderin makuun. Viime vuosina kehitys on kuitenkin ollut päinvastainen.

Vuodesta 2017 siiderinvalmistus on pudonnut 35 miljoonasta litrasta nykyiseen noin 20 miljoonaan litraan. Viime vuonna alkoholijuomia valmistettiin yhteensä 532 miljoonaa litraa, josta valtaosa oli olutta.

Alkoholinkulutus on ollut Suomessa hienoisessa laskussa, mutta siiderien juonti on hiipunut erityisen paljon. Vuosien 2023 ja 2024 välillä pudotus oli 8 prosenttia.

”Siideri on kärsinyt inflaation Suomessa limusiiderien takia, joista osa ei ole omenaa nähnytkään. Niitä maistettuaan moni luulee, ettei tykkää siideristä”, Lepolan siideritilan emäntä Emmi Brownie sanoo.

Valtaosa kaupoissa myytävistä isojen panimoiden siidereistä ei täytä aidon siiderin määritelmää. Useimmat niistä on tehty tiivisteestä, pastöroitu ja mukaan on lisätty jos jonkin sortin lisäainetta ja vettä.

Suomalaisen aidon siiderin seuran mukaan aito siideri valmistetaan tuoreesta omenamehusta luonnollisesti käymällä, eikä siihen lisätä vettä. Juomaa voi maustaa esimerkiksi kotimaisilla marjoilla, mutta valtaosan raaka-aineesta on oltava kotimaista omenaa tai päärynää.

Siideriseura on kehittänyt tuottajille maksuttoman sertifikaatin, jonka avulla kuluttaja tunnistaa etiketistä aidon tavaran.

Seura listaa nettisivuillaan 14 suomalaista aidon siiderin tuottajaa.

Lepolan siideritila on maistiaisista pitävän taivas, sillä siideriä saa vaikka millä maustettuna. Nyt suosituinta on raparperisiideri.  Kuva: Tero Pajukallio

Lepolan siideritilan myymälässä Salon Ylönkylässä hyllyt notkuvat kiehtovia makuja. Tilan omenasiideriä on ryyditetty esimerkiksi kurkulla, hunajalla, humalalla, raparperilla ja marja-aronialla.

Katonrajassa kiertää kavalkadi palkintoja, joita tilan siiderit ovat kopanneet juomafestivaaleilta.

Lepolan tilan siiderivelhoa, Aaron Brownieta lämmittää erityisesti palkinnot, jotka on saatu siidereistään tunnetusta Isosta Britanniasta.

Australiasta kotoisin oleva Brownie innostui siiderien panemisesta muutettuaan vaimonsa Emmi Brownien perhetilalle. Tilan päätuote ovat Meritalon hillot, hyytelöt ja mehut, mutta siiderit tuovat kokonaisuuteen tervetulleen, matkailijoita houkuttelevan lisän.

Lepolan siidereissä maistuu kotimainen omena, jota hankitaan lähialueilta. Siidereihin hyödynnetään eritoten omenoita, jotka eivät kelpaa myyntiin.

Aaron kertoo, että 330 millilitran pullollista varten tarvitaan puoli kiloa omenaa. Mehut ja limonadit mukaan lukien tilalla valmistetaan juomia noin 40 000 litraa vuodessa.

Emmi ja Aaron Brownie suosittelevat testaamaan siidereitä ruokajuomana. Lämpimänä päivänä raikas ja kevyt omenasiideri on oiva kumppani grilliruoille.  Kuva: Tero Pajukallio

Yli puolet maailman siidereistä juodaan Euroopassa, erityisesti Länsi-Euroopassa. Kokonaiskulutukseltaan suurimpia siiderisieppoja ovat Iso-Britannia ja Espanja. Siideri maistuu myös saksalaisille ja ranskalaisille.

Henkeä kohden mitattuna suomalaiset juovat kuitenkin kolmanneksi eniten siideriä Euroopassa. Edelle menevät Iso Britannia ja Irlanti.

European Cider and Fruit Wine Association (AICV) raportin mukaan siiderinkulutus on kovimmassa kasvussa Itäisen Euroopan maissa.

Myös Norjassa ja Ruotsissa erityisesti pientuottajien siiderit ovat nyt trendikkäitä. Kesäisin siideritiloilla käy matkailijoiden kuhina.

Myös Salon seudulle on laadittu siiderireitti, jonka pituus on noin sata kilometriä. Matkan varrelle osuu neljä siideritilaa, joista Lepola on yksi.