Hesburgerin, McDonald’sin ja Burger Kingin hampurilaisissa suomalaista ovat vain jauhot ‒ ja ehkä joskus salaatti
Isoimmat ketjut Hesburger, McDonald’s ja Burger King eivät liiemmin käytä kotimaista pääraaka-aineissaan.
Kolme suurinta hampurilaisketjua myy vuosittain useita miljoonia hampurilaisia yhteensä. Kuva: Juho Leskinen, Jarkko Sirkiä, Venla Tirkkonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMT selvitti, mistä suurimpien hampurilaisketjujen raaka-aineet ovat peräisin. Kotimaisen ruuan kannalta tulos ei ollut kauhean hyvä.
Isoimmat ketjut eli suomalainen Hesburger sekä kansainväliset McDonald’s ja Burger King eivät liiemmin käytä kotimaista pääraaka-aineissaan. Hesburger kuitenkin valmistaa jauheliha- ja kasvispihvinsä Suomessa, vaikka raaka-aines tuleekin Euroopasta.
Jokaisella vastanneella hampurilaisketjulla sämpylät olivat pääosin suomalaisia. Ranskalaiset olivat puolestaan pääosin Alankomaista tai Saksasta. Kysymyksiin vastanniesta ketjuista vain Social Burgerjoint käytti suomalaisia ranskalaisia. Salaatit ja tomaatti tulivat suurimmilla ketjuilla myös pääosin Euroopasta.
Hesburgerin laatu- ja tuotekehityskoordinaattori Satu Kanervan mukaan ketjun alkuperämaat saattavat vaihdella satokauden mukaan.
”Hesburger on siirtymässä suomalaisesta maidosta valmistettuun jäätelömassaan”, Kanerva kertoo ketjun aikeista nostaa kotimaisuusastetta.
McDonald’sin viestintäjohtaja Heli Ryhänen puolestaan sanoo, että kotimaisten raaka-aineiden käyttöä rajoittaa heillä niiden saatavuus, hinta kuin Suomen satokausikin.
”Ostamme raaka-aineita vain McDonald’sin hyväksymiltä toimijoilta”, Ryhänen lisää.
”Laatustandardimme ovat korkeat.” Siru Kalpio
Burger Kingin Suomen toimipisteitä pyörittävän Restelin liiketoimintajohtaja Siru Kalpio kertoo ketjun raaka-ainevalikoiman perustuvan kansainvälisen brändin laatustandardeihin, jotka ketjun raaka-ainetoimittajien tulee täyttää.
”Laatustandardimme ovat korkeat ja etenkin pienempien toimittajien voi olla vaikea täyttää tuotannolle ja tuotteille asetettuja vaatimuksia ilman lisäinvestointeja”, Kalpio perustelee.
Kalpion mielestä korkea vaatimustaso rajoittaa suomalaisten toimittajien käyttöä, mutta painottaa, ettei asia ole kuitenkaan este käytölle. Ketju ilmoittaa käyttävänsä kotimaisia tuotteita kesäisin satokauden mukaan.
”Etsimme jatkuvasti mahdollisuuksia lisätä kotimaisten raaka-aineiden määrää”, hän jatkaa.
Osa hampurilaisketjuista käyttää kuitenkin pääosin kotimaisia raaka-aineita. Esimerkiksi Rollsin toimitusjohtaja Arto Virtakari kertoo ketjunsa pyrkivän aina käyttämään kotimaisia raaka-aineita.
”Rolls-tuotteilla ja -palveluilla on tästä osoituksena Suomalaisen työn liiton myöntämä avainlippumerkki”, Virtakari perustelee.
Ranskalaiset ja kanapihvit ovat Virtakarin mukaan ainoita jäljellä olevia tuotteita, joita Rolls ei ole vielä onnistunut korvaamaan kotimaisella tuotteella. Tuoretuotteissa, salaateissa ja tomaatissa, satokausi aiheuttaa kausivaihtelua. Talvella niitä tuodaan Suomen lisäksi Saksasta ja Puolasta.
Muista pienemmistä hampurilaisketjuista Friends & Brgrs ilmoittaa nettisivuillaan käyttävänsä 95 prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita, mikä on alan huippulukemia. Scanburger puolestaan käyttää jauhelihapihveissään EU-lihaa ja kanapihveissään suomalaista, yhtiön nettisivuilla kerrotaan.
”Ilmoitustavan he saavat itse valita.” Tuulikki Lehto
Kaikki hampurilaisketjut sanovat ilmoittavansa lihan alkuperän viranomaisten ohjeistuksen mukaan ja muita alkuperätietoja saa heidän mukaansa joko kysymällä kassalta tai ketjujen nettisivuilta.
Ruokaviraston erityisasiantuntija Tuulikki Lehto kertoo, että hampurilaisketjujen tulee ilmoittaa elintarvikkeen ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn ja jäädytetyn lihan alkuperämaa kirjallisena.
”Asetus koskee vain naudan, sian, vuohen, lampaan ja siipikarjan lihaa”, Lehto tarkentaa.
Lehdon mukaan ilmoitusvelvollisuus ei koske jalostetumpia raakalihavalmisteita, joihin muun muassa maustetut jauhelihapihvit voivat kuulua.
”Ilmoitustavan he saavat itse valita, joten kyseessä voi olla esimerkiksi kyltti, jossa on kerrottu alkuperämaan tiedot”, hän jatkaa.
Alkuperämerkintöjä valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset, mikä on osa Oiva-arviointia. Viime vuonna grilli- ja pikaruokapaikoista noin joka viides tarkistettiin.
”Noin neljällä prosentilla tarkistetuista oli huomautettavaa merkinnöissä, joihin lukeutuvat ruuan nimi, lihan alkuperä ja allergiatiedot. Ravintoloiden osalta lukema on noin seitsemän prosenttia”, Lehto summaa.
- Osaston luetuimmat
