Näistä ruuista on tullut suomalaisille liian kalliita, S-ryhmä kertoo: ”Valitaan pieniä kurkkuja”
Vaikka suomalaiset ovat ruuan suhteen tällä hetkellä hyvin hintatietoisia, valmisruokien menekki kasvaa.
Energian hinnan nousu ja inflaatio ovat nostaneet hedelmien ja vihannesten hintoja selkeästi. Kuva: Petteri KivimäkiHinta on tällä hetkellä merkittävin ruuan ostamiseen vaikuttava asia, S-ryhmä kertoi keskiviikkona ruokatrendejä luotaavassa infossaan.
S-ryhmän asiakkaista 62 prosenttia sanoo, että on joutunut ruuan hintojen nousun takia miettimään tarkasti mitä ostaa ja 55 prosenttia sanoo joutuneensa vähentämään tai luopumaan jostakin elintarvikkeesta.
Tiukassakin tilanteessa puolet suomalaisista tukee kotimaisia tuottajia ostamalla kotimaisia tuotteita. Puolet taas etsii tarpeen vaatiessa edullisimpia vaihtoehtoja, vaikka ne olisivat ulkomaisia.
”Kotimainen kala onkin säilyttänyt asemansa ja tuoreen kalan volyymin lasku koskee erityisesti norjalaista lohta.” Antti Oksa
Lihan myynnin volyymi on samalla tasolla kuin ennen pandemiaa, mutta tuoteryhmän sisällä nähdään merkittäviäkin siirtymiä tuotteista toisiin. Broilerinlihan myynti on kasvanut 11 prosenttia vuodesta 2019, siipikarjaan on siirrytty tuoreen naudanlihan ja porsaanlihan parista.
Jauhelihan myynti on noussut neljä prosenttia ja pekonin kahdeksan. Nautajauhelihasta siirrytään hinnan vuoksi sikanautaan.
Korkea kalan hinta on laskenut tuoreen kalan myyntiä 14 prosenttia viime syksyyn verrattuna.
”Juuri edellisenä kolmena vuotena onnistuimme kasvattamaan kalan myyntiä merkittävinä harppauksina kampanjoimalla sesongissa olevien ja kotimaisten kalojen puolesta”, S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksa kertoo.
”Kotimainen kala onkin säilyttänyt asemansa ja tuoreen kalan volyymin lasku koskee erityisesti norjalaista lohta.”
Energian hinnan nousu ja inflaatio ovat nostaneet hedelmien ja vihannesten hintoja selkeästi, mikä näkyy myynnissä viiden prosentin laskuna.
Muutos on ollut nopea erityisesti kuluvana syksynä ja esimerkiksi selvästi kallistuneiden kurkkujen menekki on laskenut 8 prosenttia.
”Hedelmillä ja vihanneksilla on iso osuus kodeissa syntyvässä ruokahävikissä. Volyymin laskuun voi vaikuttaa myös se, että haastava taloustilanne on herättänyt monet pohtimaan säästökeinoja, joista oma hävikinhallinta on yksi”, Oksa kuvailee.
”Toisaalta näemme, että kaupassa tartutaan esimerkiksi kurkkuihin entistä harvemmin ja valitaan pienempiä yksilöitä. Olemme jo vuosia nostaneet esiin satokauden kasviksia ja reseptejä; pyrkineet inspiroimaan asiakkaita ja auttamaan heitä löytämään sesongissa olevat ja silloin usein myös edullisimmillaan olevat hedelmät ja kasvikset.”
”Tämä on tärkeää myös suomalaisten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin kannalta. Tässä tilanteessa me pohdimme aktiivisesti, millaisia lisätoimenpiteitä voisimme tehdä.”
Vaikka suomalaiset ovat aikaisempaa hintatietoisia, valmisaterioiden ja ruokapakasteiden myynti on kasvanut 16 prosenttia.
”Hybridityö on tullut jäädäkseen. Valmiiden mukaan otettavien ruokien volyymi on kasvussa: esimerkiksi burritojen ja wrappien menekki on kasvanut 45 prosenttia vuodesta 2019 kuten myös täytettyjen leipien ja patonkien 27 prosenttia”, Oksa kertoo.
”Viime vuosina pinnalla ollut grocerant-ilmiö on myös edelleen osalle asiakkaista tärkeä. Kaupan laadukkaat ravintolatasoiset ateriat voivat toimia monelle ravintolakäynnin sijaan arjen tai viikonlopun herkutteluhetkenä”, pohtii Oksa.
- Osaston luetuimmat
