Viljelijä, et välttämättä tiedä tätä: Sellaisenaan myytäviin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin voi hakea Sydänmerkkiä ilmaiseksi

Moni haluaisi syödä terveellisemmin, mutta syystä tai toisesta se voi tuntua hankalalta tai siihen ei ole aikaa. Tähän pulmaan kehitettiin vuosituhannen vaihteessa Sydänmerkki.

Sydänmerkin on tarkoitus helpottaa terveellisten valintojen tekemistä ruokakaupassa, kertoo Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Anna Kara.

”Merkki kertoo yhdellä silmäyksellä, että tuote on omassa tuoteryhmässään terveellisempi valinta.”

Sydänmerkissä jokaiselle tuoteryhmälle on omat ravitsemuskriteerit, jotka perustuvat tutkittuun tietoon, eli ravitsemussuosituksiin. Kriteerien perusteella esimerkiksi Sydänmerkki-jogurtissa on tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria vähemmän kuin keskivertojugurtissa, leivässä taas huomio on suolan ja kuidun määrässä.

Nykyään Sydänmerkin voi löytää yli 50 eri tuoteryhmästä ja yli 2 000 tuotteesta, ja Sydänmerkki-tuotteiden määrä on kasvanut Karan mukaan parissa kymmenessä vuodessa jatkuvasti.

Tiettyjä perustuotteita, kuten maitotuotteita ja leipää, on ollut mukana alusta asti, mutta Kara huomauttaa, että Sydänmerkki ei palvelisi tarkoitustaan, jos se ei eläisi ajassa.

Suomessa, kuten länsimaissa ylipäätään, syöminen on valunut aterioista välipalojen suuntaan. Lisäksi erilaiset kasvisruoat ja kasviproteiinit ovat lisääntyneet kauppojen hyllyllä valtavasti.

”Eihän tällaisia tuotteita edes ollut kaupassa silloin, kun ensimmäisiä Sydänmerkkejä myönnettiin, mutta nykyisin näistäkin tuoteryhmistä voi löytää lukuisia Sydänmerkki-vaihtoehtoja”, Kara kuvailee muutosta.

Sydänmerkki voidaan myöntää paitsi elintarvikkeille, myös ruokapalveluiden aterioille. Tällä tavoin esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, työpaikkaruokaloissa ja sairaaloissa voidaan tarjota sydänmerkittyjä aterioita.

Sydänmerkin hakeminen on vapaaehtoista, Kara kertoo. Jos elintarvikkeelle tai aterialle haetaan Sydänmerkkiä, puolueeton asiantuntijaryhmä tarkastaa, täyttyykö sille asetetut ravitsemukselliset kriteerit.

Jos Sydänmerkki myönnetään, sen käytöstä peritään pieni maksu. Maksut käytetään Sydänmerkki-järjestelmän kehittämiseen ja markkinointiin.

Poikkeuksen maksukäytäntöön muodostavat hedelmä- ja vihannesosaston kasvikset, marjat ja hedelmät, joille Sydänmerkin käyttö ei maksa mitään.

”Viljelijä ja pakkaaja saavat käyttää Sydänmerkkiä sellaisenaan myytävissä kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa ilmaiseksi, sillä juuri nehän ovat ravitsemuksen kivijalka. Tässäkin tapauksessa merkkiä pitää muistaa hakea”, Kara kertoo.

Kasvisten kohdalla herää Karan mukaan välillä kysymyksiä, jos esimerkiksi kahdesta eri tomaattirasiasta vain toisella on Sydänmerkki. Tämä selittyy sillä, että vaikka kaikki tuoreet kasvikset ovat ravitsemuksen kannalta yhtä hyviä valintoja, vain osa tuottajista on hakenut Sydänmerkkiä.

Kara kannustaakin tuottajia hakemaan tuotteilleen Sydänmerkin.

”Satokauden ollessa parhaimmillaan suosittelen myös hyödyntämään luonnonmarjat ja -sienet, vaikkei niissä Sydänmerkkiä olekaan”, hän lisää.

Aivan tyhjästä Sydänmerkkiä ei parikymmentä vuotta sitten keksitty, vaan mallia otettiin Ruotsin Nyckelhål-pakkausmerkistä.

Karan mukaan länsinaapurien pakkausmerkkiä ei kuitenkaan haluttu ottaa sellaisenaan käyttöön Suomessa, koska parikymmentä vuotta sitten maiden välillä oli vielä jonkin verran eroja ravitsemusnäkökulmissa. Lisäksi monella suomalaisella on geneettistä taipumusta korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin, ja näihin kumpaankin on mahdollista vaikuttaa ruokavaliolla. Suomessa Sydänmerkkiin haluttiin siis valita ravitsemuksellisesti hieman eri painopisteet ja kriteerit.