Tuotteen nimen on tarkoitus myydä, joten ihannetilanteessa se herättää kuluttajan kiinnostuksen ja jättää muistijäljen. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu
Viisiosaisia tuotenimiä, kyseenalaista englannin kielen käyttöä ja tavuviivat harvassa – tältä näyttää ruokakauppa nimistönhuoltajan silmin
Hyvä elintarvikkeen nimi on helppo muistaa ja se taipuu ummikonkin suussa. Nimen ei kuitenkaan tarvitse olla paperinmakuinen, muistuttaa nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.
Vaikka suomen kielellä on ruokakauppojen hyllyissä varsin vankka asema, etenkin englannin kieli vie hyllytilaa vuosi vuodelta enemmän. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäOstaisinko tänään ras va tonta maitoa vai salty caramel oat drinkiä? Ruokakauppojen valikoimassa suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt – tai suomen kieli ylipäätään – eivät aina vaikuta olevan suosiossa.
Vaikka tuotteen nimi olisikin oikeinkirjoituksen mukainen, saatetaan pakkaussuunnittelussa keskittyä graafiseen ilmeeseen, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) erityisasiantuntija, nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.
Hänen mukaansa esimerkiksi tavuviivojen puuttuminen alkaa olla niin yleistä, että siihen on mahdollisesti jo turruttu. Ongelmatonta tavuviivattomuus ei kuitenkaan ole.
”Oikeinkirjoituksen vastaiset nimet hämärtävät lopulta meidän kaikkien käsitystä kielestä.”
Tuotenimet ovat kaupallisia, eivätkä niitä sen vuoksi koske samanlaiset säännöt kuin vaikkapa julkishallinnon kieltä, Onkamo huomauttaa. Hän kehottaa kuitenkin vetämään henkeä siinä vaiheessa, kun päähän pälkähtää viisiosainen tuotenimi, jossa on vierasperäisiä sanoja ja lopussa erikoismerkki.
”Kannattaa aina miettiä kohderyhmää. Ruokakauppahan on paikka, jossa koko kansa käy, joten nimienkin tulisi olla kaikille ymmärrettäviä. Liian erikoinen nimi saattaa karkottaa osan ostajista.”
Onkamo käy seuraavaksi esimerkinomaisesti läpi muutamia tuotenimiä nimistönhuoltajan näkökulmasta. Yksittäistä valmistajaa, tuotemerkkiä tai tuotetta ei kuitenkaan ole tarkoitus nostaa tässä jutussa jalustalle tai tikunnokkaan.
Vaikka suomen kielellä on ruokakauppojen hyllyissä varsin vankka asema, valtaa englannin kieli jo ihan silmämääräisestikin arvioiden yhä enemmän tilaa. Onkamon mukaan tämä on sinänsä ymmärrettävää kotimaistenkin valmistajien tuotteissa, jos niitä pyritään viemään ulkomaille tai markkinoimaan turisteille.
Onkamon mukaan englannin kielen käyttö tuotenimissä ei kuitenkaan ole ongelmatonta ensinnäkään siksi, että läheskään kaikki Suomessa asuvat eivät englantia osaa. Toiseksi tuotteen löytyminen voi vaikeutua, jos nimi on vain englanniksi.
Kolmas englanninkielisiin tuotenimiin liittyvä ongelma on kysymys siitä, ovatko ne tarkoituksenmukaisia.
Onkamo nostaa esimerkinomaisesti esille S-ryhmässä myytävät Coop-tuotemerkin tuotteet, joissa pakkauksessa lukee usein isolla englanninkielinen tuotenimi, kuten ”Herbal tea chamomile mint”. Näiden tuotteiden pakkaukset pitää kuitenkin erikseen tehdä Suomen-markkinoille, sillä pakkausmerkintöjen ovat suomeksi ja ruotsiksi.
Käytössä hankalia tuotenimiä ovat myös sellaiset, joissa nimeen halutaan ujuttaa kaikki tuotteen ominaisuuksia kuvaavat sanat. Jos tuotteen nimi on esimerkiksi Oddlygood Barista kaurajuoma piparkakku gluteeniton, sitä on hankala taivuttaa ja kuluttajan on hankala muistaa suosikkituotteensa nimeä.
Onkamo muistuttaa, ettei tuotenimien silti tarvitse olla ankeita tai paperinmakuisia. Hän myöntää itse pitävänsä sentapaisista napakoista tuotenimistä kuin Viilis, Piltti, Mehukatti, Boltsi ja Pullava, joissa kotoista suomen kieltä on käytetty oivaltavasti ja samalla siten, että nimet taipuvat helposti kaikissa sijamuodoissa.
”Luovuus ei ole missään nimessä kiellettyä, kun tuotteita nimetään”, Onkamo tiivistää.
- Osaston luetuimmat
