Mitä ruokakulttuuri merkitsee suomalaisille? Selvityksen mukaan harmitukset ovat astuneet perinteiden rinnalle

Ruokakulttuuriin sisältyvät suomalaisten mielissä erityisesti perinteet, erilaiset raaka-aineet sekä tavat ja tottumukset, kerrotaan Ruokatiedon tiedotteessa.

Ruokakulttuuri-sanalle on tullut painoa paikallisuudesta, ylipäätään tuotannosta sekä eettisyydestä.

Tiedot ilmenevät Kantar Agrin Ruokatiedolle toteuttamasta ruokakulttuuria koskevasta tutkimuksesta. Sen vastaajina oli yhteensä 1086 suomalaista. Aineisto jaettiin kahteen väestöä edustavaan ryhmään: toiselta kysyttiin, mistä eri asioista ja ilmiöistä ruokakulttuuri vastaajan mielestä koostuu ja toiselta kysyttiin sama kysymys liittyen suomalaiseen ruokakulttuuriin nykyään.

Nyt toteutettu tutkimus on toisinto kymmenen vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Uusina aihealueina suomalaista ruokakulttuuria koskevissa vastauksissa nousevat kasvispainotteisuus sekä fleksaus, eli joustava kasvipainotteinen syöminen sekä ruokasuositukset, joista keskustelu kävikin tutkimuksen tekohetkellä yhä kuumana.

Myös erilaiset harmitukset ovat nostaneet päätään edelliseen tutkimukseen verrattuna. Näkökulmasta riippuen toisten harmitukset ovat toisille suomalaisille positiivisia asioita. Harmistuksiksi nimettiin kasvisten tai lihan syönti, kotimaisuus ja ulkomaisuus, teollisuus ja vouhotus.