Terveisiä ravitsemusterapeutti Hanna Partaselle: Hyvänmakuinen ruoka ei ole ongelma

Kotikeittiössäni toistuu usein seuraava tilanne. Lautanen on tyhjä, mutta jäljellä on pienoinen mieliteko syödä maun vuoksi muutama suupala lisää.

Noin ruokalusikallisen kokoista santsiannosta seuraa yleensä lentävä lause: ”vähän lisää Hanna Partasen kiusaksi.”

Heitto viittaa ravitsemusterapeutti Hanna Partasen vuonna 2016 Helsingin Sanomille antamaan haastatteluun, jossa hän moitti suomalaisia kotikokkeja liian herkullisen ruuan valmistamisesta.

Lausahdus tuli ajankohtaiseksi, kun Partasta haastateltiin taas muutama viikko sitten Hesariin. Viesti oli kutakuinkin sama. Suomalaisten keittiöissä kokataan liian tuhteja herkkuruokia, joita on pakko santsata.

Shokkipaljastus: olen Partasen kanssa pääpiirteittäin samaa mieltä. Arkiruokailun ei kuulukaan olla mässäilyä, eikä voita tai kermaa tarvitse ujuttaa joka ateriaan.

Ihmettelen kuitenkin ajatusta, että syypää ylensyömiseen olisi nimenomaan ruuan liian hyvä maku ja syömisen tuottama mielihyvä.

Itse näkisin, että ongelma on suorastaan päinvastainen.

Useissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että tv:n ääressä syödään enemmän kuin pöydässä. Ruokailutilanne on vähemmän tietoinen – ja uskoakseni vähemmän nautinnollinen –, kun huomio kiinnittyy syömisen sijaan telkkariin.

Entä kuinkahan moni syö nykyisin kännykkäänsä uppoutuneena?

Sen sijaan kun ruokailuun keskittyy, maistaa ajatuksella ja nauttii ateriasta alusta loppuun, on myös helpompi päättää ruokailu tyytyväisenä ja kylläisenä.

Tai ihannetilanteessa vähän ennen kuin tulee kylläiseksi. Silloin pieni santsauskaan ei lipsahda ylensyönniksi.

Partasen puolesta on sanottava, että HS:n jutuissa hänkin kehuu kaalin, linssien ja papujen hyvää makua. Herkkujahan ne ovatkin, joten nautitaan ihmeessä niiden mauista.