Pitkittyessään helle pienentää marjan kokoa – kotimaiset avomaan mansikat ehtivät juhannuspöytien herkuksi

Kesäkuun alun viileistä säistä huolimatta mansikkasadosta odotetaan tulevan normaali. Kasvutunneleiden satokausi on ollut pari viikkoa täydessä vauhdissa.

Vaikka varsinainen pääsatokausi ei ole vielä alkanut, niin mansikkaa on silti reilusti saatavilla eri puolilla Suomea.

Kotimaisen mansikan riittämisestä juhannuspöytiin ei Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton mukaan tarvitse olla huolissaan. Avomaalla mansikka kypsyy juhannukseksi tavanomaiseen tahtiin.

”Hallaa on ollut paikallisesti, mutta viljelijöillä on tapoja suojata satoa hallaa vastaan”, kertoo liiton puheenjohtaja Tarja Matomäki.

Harsojen levittely ja mansikkapeltojen sadetus hallaöinä suojaavat satoa hallavaurioilta, joten mitään huolta juhannusmansikoista ei ole.

Kuivuus ei toistaiseksi ole ollut suuri ongelma. Matomäen mukaan ”luonnonsade on aina se paras, mutta kastelun varassa eletään.”

Suurin osa mansikkapelloista on maanalaisessa tihkukastelusssa, mutta niillä pelloilla, joissa sitä ei ole, pitkittyvä helle verottaa marjan kokoa.

Kasvukauden alku on ollut Matomäen mukaan normaalia vuosivaihtelua.

”Jokainen vuosi on vähän erilainen, siihen viljelijät ovat tottuneet.” Matomäkin toivoo, että pääsatokartta auttaa ostajia liikkeelle oikeaan aikaan.

Kotimaisen mansikan satokausi on viime vuosina pidentynyt huimasti, kun mansikan tuotanto kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa pidentää satokautta sekä alku- että loppupäästä.

Sadon ajoitusta hallitaan kasvutunneleissa istutusajankohdalla ja avomaalta mansikkasatoa kypsyy hieman eri tahtiin eri lajikkeista.

Avomaan mansikoiden pääsatokausi ajoittunee perinteiseen malliin juhannuksen jälkeen ja heinäkuulle.

Varsinaisen pääsatokauden jälkeen saadaan satoa myöhäisemmistä lajikkeista ja sitten uudelleen tunneleista.