”Ei järkeä tukea julkisilla varoilla ulkomaisia lihantuottajia” – ruoka-alan vaalipaneelissa hankintojen kotimaisuutta kannatettiin laajassa rintamassa
Suomalaisen ruuan suosimisesta oltiin pitkälti samaa mieltä. Juhlapuheet pitäisi kuitenkin saattaa käytäntöön, panelisti muistuttaa.Tilaajalle
Kouluruokailuun käytetään keskimäärin 3,25 euroa oppilasta kohti. Tiukka taloustilanne johtaa ruuan hinnan asettamiseen kotimaisuuden edelle. Kuva: Jaana KankaanpääJulkisissa ruokahankinnoissa on voitava painottaa suomalaista ruokaa nykyistä enemmän. Tästä kaikki eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä, kun niiden edustajat kohtasivat ruoka-alan vaalipaneelissa.
Paneeli oli Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n, Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ja Päivittäistavarakauppayhdistys PTY:n yhteinen.
Tiukan ruokabudjetin johdosta julkisia varoja käytetään paljon tuontiruokaan. Poliitikkopanelistien mielestä näin ei pitäisi toimia.
”Siinä ei ole mitään järkeä, että annetaan julkisilla varoilla kilpailuetua ulkomaisille lihantuottajille, jotka eivät kohtele eläimiä yhtä hyvin kuin suomalaiset”, perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä sanoo.
”Pyhäjärven puolesta olen sanonut PPE-Köökissä, että lähiruokaa tarjotaan niin paljon kuin mahdollista, maksaa mitä maksaa. Silti kustannukset eivät ole karanneet käsistä. On arvovalinta, millaiset kustannusraamit annetaan”, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi linjaa.
PPE-Köökki on Pohjois-Pohjanmaalla toimiva, kuntien ja hyvinvointialueen omistama ateria- ja siivousalan yhtiö.
”Lähiruokaa tarjotaan niin paljon kuin mahdollista, maksaa mitä maksaa.”
Vuonna 2022 Suomessa käytettiin julkisiin hankintoihin yli 32 miljardia euroa. Näistä alle miljardi euroa käytettiin ruokaan.
Esimerkiksi kouluruokailussa oppilasta kohti käytetty summa on keskimäärin 3,25 euroa. Kaikkiaan peruskoulutuksen 6 miljardin vuosibudjetista ruokaan käytetään noin 300 miljoonaa euroa.
Moni panelisti mainitsi, että odotukset hankintalain uudistuksesta ovat kovat.
”Keskustalla on todella kovat odotukset hankintalain uudistuksen suhteen. Nyt odotetaan, milloin hallitusohjelman sinänsä upeat kirjaukset tuleva todeksi”, keskustan Antti Kurvinen sanoi.
Hän kuitenkin huomautti, että jo nykyisellään on laillisia keinoja suosia hankinnoissa esimerkiksi suomalaista lihaa.
Vaalipaneeleissa pidetyistä puheista on kuitenkin pitkä matka käytäntöön. Tämän huomautti vihreiden varapuheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista.
”Ensimmäisellä valtuustokaudellani kymmenen vuotta sitten tein aloitteen, että ruokahankinnoissa eläintuotteiden kriteerit olisivat samat jota vaaditaan suomalaisilta tuottajilta. Tämä aloite ei kuitenkaan edennyt.”
Julkisten hankintojen lisäksi paneelissa käsiteltiin muun muassa puolueiden suunnitelmia koulutuksen korjaamiseen, näkemyksiä kaavoituksen sujuvoittamiseen ja uusia ravitsemussuosituksia.
Paneeliin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi myös kansanedustajat Teemu Kinnari (kok.), Piritta Rantanen (sd.), Christoffer Ingo (r.) sekä kristillisdemokraattien kuntavaaliehdokas Iina Mattila.
- Osaston luetuimmat
