Tärkeimmät vaalit käydään vajaan kuukauden päästä

Vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan kivijalka. Vaaleissa valittujen luottamushenkilöiden tehtävä on huolehtia yhteisten varojen käyttämisestä ja yhteiskunnan tasa-arvoisesta toiminnasta. Vaalien merkityksestä huolimatta kansan äänestysinto on vuosien varrella hiipunut kaikissa vaaleissa.

Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli vajaa 72, eurovaaleissa äänestysinto hiipui 42,4 prosenttiin äänioikeutetuista. Kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 55,1 ja se oli alhaisin 70 vuoteen. Ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 äänioikeuttaan käytti 47,5 prosenttia.

Kuntalaisten kannalta tärkeimpiin vaaleihin eli alue- ja kuntavaaleihin on aikaa vajaa kuukausi. Vaalien yhdistäminen on perusteltua, koska kunnissa ja hyvinvointialueilla tehdään juuri niitä päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen. Kuntien ja hyvinvointialueiden palvelut täydentävät toisiaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä ei perustettu uusia tehtäviä, vaan osa kuntien ja kuntayhtyminen tehtävistä siirrettiin hyvinvointialueille. Hyvinvointialueille siirtyivät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Samalla kunnissa lakkautettiin suuri määrä erilaisia lautakuntia, valtuustoja ja hallituksia.

Uudistusta on arvosteltu muun muassa siitä, että kuntien päätösvalta heikkeni. Periaatteessa näin kävi, mutta käytännössä kuntien liikkumavara lakisääteisiä sote- ja pelastuspalveluja koskevissa päätöksissä oli ennenkin pieni. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on itsehallinto ja kunnilla myös verotusoikeus, mutta valtio säätelee ja rahoittaa molempien toimintaa valtionosuuksilla.

Jäljelle jääneet palvelut ovat kuntien elin- ja vetovoiman kannalta olennaisia ja kunnilla on niissä paljon. Kunnissa päätetään muun muassa maankäytöstä ja kaavoituksesta eli esimerkiksi mihin tuulivoimaloita sijoitetaan vai sijoitetaanko mihinkään. Kunnat päättävät koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta eli koulujen sijainnista ja lakkauttamisista. Kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut ovat myös kuntien päätösvallassa.

Sote-uudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallintouudistuksista. Palveluille haluttiin perustellusti kuntia leveämmät hartiat. Uudistuksen laajuudesta kertoo jo se, että siitä päättäminen kesti viisitoista vuotta. Kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat olleet luottamushenkilöillekin raskaita, koska päätökset ovat olleet vaikeita. Monet ovat ehtineet tuomita uudistuksen täysin epäonnistuneeksi.

Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) maanantaina julkaiseman laajan sote-uudistusta koskevan raportin mukaan monet palvelut ovat parantuneet, mutta alueelliset erot ovat merkittäviä. (HS 11.3.)

Heikennyksiä ovat muun muassa monien terveysasemien sulkeminen. Henkilöt joiden digi- tai kielitaidot ovat puutteelliset, ovat vaarassa jäädä heikompaan asemaan. THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen muistuttaa, että uudistus on vasta alussa. Huhtikuussa valittavilla päättäjillä riittää tekemistä.

Kunnat ja hyvinvointialueet mielletään usein vain palvelujen tarjoajiksi, mutta ne ovat myös isoja palvelujen ostajia. Niiden tekemät julkiset hankinnat ovat miljardeja euroja vuodessa. Vaaleissa ehdolla olevilta henkilöiltä on syytä kysyä, mistä ja millä perusteilla esimerkiksi ruoka hankitaan.

MT:n vaalitentissä neljän suurimman puolueen edustajat kannattivat kotimaisen ruuan aseman parantamista julkisissa hankinnoissa. Se on hyvä, mutta asiasta päätetään paikallisesti. Päätöksillä on suuri merkitys alueen yritystoiminnalle, huoltovarmuudelle ja ruokaturvalle.

Oman kunnan ja alueen kehitykseen voi vaikuttaa äänestämällä. Kunta- ja aluevaaleissa voi äänestää ennakkoon 2.–8. huhtikuuta ja varsinainen vaalipäivä on 13. huhtikuuta.