Ruotsalaistutkimus: Useiden kasviproteiinien ravinteet imeytyvät huonosti
Kasviproteiinien ravinteet eivät välttämättä imeydy tehokkaasti.Tilaajalle
Kasviproteiinivalmisteista on tullut suosittuja vaihtoehtoja lihalle. Kuva: UnsplashErilaisia kasviproteiineja on nykyään todella laajalti saatavilla ja niiden käyttö on kasvanut jatkuvasti. Näiden valmisteiden ravintoarvot eivät ole välttämättä niin hyviä, kuin oletetaan, tuore ruotsalaistutkimus paljastaa.
Tutkimustulosten perusteella kasviproteiineja syövä saattaa saada liian vähän rautaa tai sinkkiä, vaikka niitä tuotteesta löytyisikin. Tämä johtuu siitä, että nämä hivenaineet eivät imeydy tehokkaasti muiden tuotteissa olevien aineiden vuoksi.
”Havaitsimme tuotteiden ravintosisällössä suurta vaihtelua ja kuinka kestäviä ne olivat terveyden kannalta. Yleisesti ottaen arvioitu raudan ja sinkin imeytyminen näissä tuotteista oli hyvin alhaisella tasolla. Tämä johtuu siitä, että nämä lihankorvikkeet sisälsivät suuria määriä fytaatteja, jotka estävät kivennäisaineiden imeytymistä kehossa”, Chalmersin teknisen korkeakoulun johtava tutkija Inger-Cecilia Mayer Labba kertoo tiedotteessa.
Fytaatteja löytyy luonnostaan palkokasveista ja viljoista. Fytaatit vaikeuttavat ruoansulatuselimistössä raudan ja sinkin imeytymistä.
Fytaatit
Fytiinihappo eli fytaatit ovat vilja- ja palkokasveilla fosfaatin varastomuoto. Täysjyväviljassa ja palkokasveissa oleva fytaatit muuttavat sinkin, kuparin, raudan ja kalsiumin imeytymättömään muotoon. Fytaatit hajoavat kuitenkin hapattamisen, idättämisen, liotuksen ja hiivakäymisen aikana, joten esimerkiksi leivänvalmistus parantaa kivennäisaineiden imeytymistä.
Lähde: Leipätiedotus
Varsinkin raudan osalta tutkijat nostavat esille naisten raudanpuutteen, joka on globaali ongelma.
"Teollisuuden on pohdittava näiden tuotteiden ravintoarvoa ja hyödynnettävä sekä optimoitava tunnettuja prosessointitekniikoita, kuten fermentointia, mutta myös kehitettävä uusia menetelmiä erilaisten tärkeiden ravintoaineiden imeytymisen lisäämiseksi”, Mayer Labba sanoo.
Eroja tuotteiden välillä hivenaineiden imeytymisen osalta kuitenkin oli. Esimerkiksi poikkeuksena raudan imeytymisen osalta oli soijapavuista käyttämällä valmistettava tempeh, joka sisälsi paljon imeytyvää rautaa.
Sinkin osalta tutkimuksessa erottautui positiivisesti sieniproteiini quorn.
Tutkimuksessa analysoitiin 44 Ruotsissa myytävää kasviproteiinituotetta, joiden ravintosisältö vaihteli. Tutkittujen tuotteiden proteiini oli peräisin soijasta, vehnästä, herneestä ja sienestä.
Asiasta kertoi ensin Tekniikan Maailma.
MUOKATTU 3.2. KLO 17.25: Lisätty linkki Tekniikan Maailman juttuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
