

Kävimme ruokakaupassa ja laskimme, kuinka paljon maksaa, jos koostaa ruokavalionsa täysin tuoreiden kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Valitsimme koriin mahdollisimman edullisia kotimaisia tuotteita, kuitenkaan monipuolisuutta unohtamatta.
Kansallisten ravitsemussuositusten tarkoitus ei tietenkään ole, että niitä noudatetaan pilkuntarkasti. Ravitsemussuositukset tehdään kansalliselle tasolle eivätkä ne esimerkiksi huomioi erikoisruokavaliota.
Tuotteet ostettiin tamperelaisesta Turtolan K-Citymarketista. Osa tuotteista oli tarjouksessa. Selvyyden vuoksi laskimme tarkalleen hinnan päivittäisten suositusten mukaan. Tämä ruokakori on esimerkki yhdelle hengelle.
Suosituksissa on liikkumavaraa, mutta tässä esimerkissä laskimme korkeimman grammanmäärän mukaan.

Kaupassa suuntaan ensin leipähyllylle. Viljaa pitäisi saada 90 grammaa päivässä.
Kymmeniä kaura- ja ruisleipäpaketteja käänneltyäni käteen sattuu suosituksiin sopiva pussi. Fazerin Real Ruis sisältää kuitua 10 grammaa ja suolaa vain 0,7 grammaa sadassa grammassa. Suurimmassa osassa leivistä suolaa on 1,1 grammaa tai enemmän sadassa grammassa.
Hiutalehyllyllä en aikaile vaan valitsen edullisinta kaurahiutaletta.
Peruna on mainittu suosituksissa erikseen. Se on suositeltava osa ruokavaliota, mutta määriä ei ole annettu. Vertailun vuoksi jätämme sen laskuista pois.
800 gramman kasvisten, marjojen ja vihannesten päivittäinen saanti voi olla vaikea täyttää.
Juurekset ovat onneksi mukavan edullisia. Puolet pitäisi koostaa marjoista ja hedelmistä. Marraskuisessa Suomessa se tarkoittaa pakastemarjoja.
Ostamieni pakastemarjojen kilohinnat olivat 6,25–8,95 euroa.

Kotimaisena saa hernettä ja härkäpapua, joten 100 gramman päivittäisen palkokasvisuosituksen täyttäminen ei liene ongelma.
Mukaan lähtee härkäpapurouhetta sekä kuivattuja ja pakasteherneitä.
Pähkinöissä ja siemenissä on otettava huomioon Ruokaviraston ohjeet siementen turvallisesta käytöstä. Ohjeiden mukaan aikuisten tulisi käyttää öljykasvien siemeniä noin 15 grammaa päivässä siemenlajia vaihdellen.
Ravitsemussuositukset ohjaavat 20–30 gramman siementen ja pähkinöiden käyttöön. Päädyn siihen, että puolet tulee kotimaisista hampunsiemenistä ja puolet argentiinalaisista maapähkinöistä.
Kalan saantisuositusten yläraja on 450 grammaa viikossa eli noin 64 grammaa päivässä. Osa pitäisi olla rasvaista ja osa rasvatonta. Kilohinnoiltaan kokonaiset kalat ovat edullisimpia, mutta päädyn valitsemaan kalatiskiltä kotimaista C-leikattua kirjolohifilettä kilohintaan 12,95 euroa sekä kuhaa, josta saa pulittaa 43,95 euroa kilolta.
Punaista lihaa suositusten mukaan syödä 71 grammaa päivässä (raakapaino). Valitsen edullisinta naudan jauhelihaa, 12,87 euroa kilolta. Pakkaus on iso, 700 grammaa. Jos ravitsemussuosituksia haluaa seurata tarkasti ja tehdä edullisia valintoja, vaatii se suunnitelmallisuutta ja ateriavalmistelua, sillä isot pakkaukset ovat usein halvimpia.

Maitotuotteita saa nauttia 500 grammaa päivässä.
Suositusten mukaisten juustojen kohdalla kilohinnat vaihtelevat 14 ja 30 euron välillä. Pakkaukset ovat isoja siihen nähden, että juustoa voi suositusten puitteissa syödä kovin paljoa. Päätän jättää juustot hyllyyn, koska riskinä on ruokahävikki. Maito ja jogurtti saavat riittää.
Kasviöljyjä saa käyttää suositusten mukaan 25 grammaa päivässä. Kasvirasvalevitettä, jossa olisi käytetty kotimaista öljyä ei löydy, joten on tyydyttävä Suomessa valmistettuun.
”Marjojen määrä hirvittää, ja tarvitaan aika paljon kekseliäisyyttä, että ne saa syötyä.”
Kun päivän aikana nautittavat tuotteet kasaa pöydälle yhteen, ruuan määrä näyttää ihan hyvältä, ei liialliselta tai liian vähältä.
Päivän juurekset saa uppoamaan helposti keittoon, uunijuureksiksi tai pataan.
Marjojen määrä hirvittää ja tarvitaan aika paljon kekseliäisyyttä, että ne saa syötyä. Toisaalta, jos osan syö puuron päällä aamulla, osan vaikka kiisselinä lounaan ja päivällisen jälkiruokana ja osan surauttaa välipalasmoothieen, voi määrän saada ihan hyvin nautittua päivän aikana.

Ruokakorin hinta yllätti. Koska kori koostettiin lähes pelkästään kotimaisista tuotteista, oli ennakko-oletukseni, että se olisi maksanut paljon enemmän. Nyt päiväkohtaiseksi hinnaksi tuli 8,75 euroa. Kuukaudessa se tarkoittaisi yhdelle hengelle näillä tuotteilla vajaa 260 euroa.
Ostoskori oli yllättävän helppo kasata kotimaisista tuotteista. Se jäi tosin harmittamaan, että edullisimmat tuotteet olivat lähes poikkeuksetta kaupan omia merkkejä.
Toisaalta ruokasuositusten seuraaminen pelkästään kotimaisilla tuotteilla väistämättä kaventaisi ruokavaliota. Vihanneksista löytyy kyllä hyvin valinnanvaraa, jolloin juureksia ei tarvitse koko ajan puputtaa, mutta esimerkiksi palkokasveissa ja siemenissä vaihtoehdot ovat rajalliset.
400 gramman pakastemarjojen kulutus päivässä tekisi kukkaroon kyllä valtavan loven. Säästöä tietysti tulee, jos on ahkera marjastaja tai jos vaikkapa kotimaisia omenia on saatavilla.

Kokeilu oli ajatuksia herättävä. Jos haluaa joustaa kotimaisuudesta vaikkapa talven pimeimpinä kuukausina, ulkomaisia satokauden hedelmiä kyllä saa hyvinkin huokeasti.
Lisäksi kotimaisen kuhan voinee hyvällä omallatunnolla korvata silloin tällöin pakasteseidillä, jos rahasta on tiukkaa.
Rasvan määrä omassa keittiössä menee tämän kokeilun johdosta suurennuslasin alle. Hölvään surutta oliiviöljyä lähes joka ruokaan ja leivän päälle menee poikkeuksetta voita. Ylitän suositellun määrän reippaasti. 25 grammaa kasvirasvoja on lopulta hyvin pieni määrä.
”Terveelliseen ruokavalioon mahtuu myös hieman niin sanottuja sattumia, joten jokin pieni mieluinen jälkiruokakin voi siellä olla.”
Lähetin kuvan ruokakorista ravitsemusterapeutin arvioitavaksi. Näin kommentoi Terveystalon vastaava ravitsemusterapeutti Riia Reunamäki:
”Mukavasti kasviksia ja marjoja, osan marjoista voi korvata mieluisilla hedelmillä. Suosituksissa on myös mainittu, että desi täysmehua voi aikuisilla olla osa marja- ja hedelmäsuositusta, joten tämäkin olisi vaihtoehto.”
Reunamäki kehuu satokausituotteiden valintaa. Hän kehottaa tarkistamaan jogurtin rasvapitoisuuden.
Yksi asia päivän ruoka-annoksista kuitenkin puuttuu hänen mielestään.
”Terveelliseen ruokavalioon mahtuu myös hieman niin sanottuja sattumia, joten jokin pieni mieluinen jälkiruokakin voi siellä olla.”