Jäätelö maistuu suomalaiselle aina – ruokatrendit ovat löytäneet tiensä myös jäätelökioskeihin

Olipa sää vappuna lähes helteinen tai hädin tuskin plussan puolella, yksi kesän merkki on varma. Moni suomalainen avaa kesäkauden valitsemalla vuoden ensimmäisen irtojäätelöpallon kioskilla, ja yleisimpiä niistä ovat Pingviini-jäätelökioskit.

Pingviini-kioskeja ilmestyy vuosittain katukuvaan parisataa ympäri maata. Kioskit ovat yrittäjien pyörittämiä, joten niiden valikoimat ja aukioloajat vaihtelevat jopa saman paikkakunnan sisällä. Pingviini, kuten esimerkiksi Aino ja Classic, ovat Fronerin tunnettuja jäätelöbrändejä.

Froneri puolestaan toimii kuudella mantereella ja 24 maassa. Suomessa sen tehdas sijaitsee Janakkalan Turengissa.

Kun suomalainen valitsee irtojäätelöpalloa, valinnassa painaa maun lisäksi muutama muukin asia, kertoo Froneri Finlandin markkinointijohtaja Minna Brunberg. Hänen mukaansa erityisesti kotimaisuuden merkitys korostuu kuluttajien ostopäätöksessä.

Kotimaisuuden lisäksi suomalainen ajattelee todennäköisesti nykyään myös terveellisyyttä ja erityisesti sokerin määrää. Brunbergin mukaan etenkin viime vuosina suosiotaan ovat nostaneet jäätelöt, joissa lisätyn sokerin määrää on vähennetty ja joissa raaka-aineiden oma makeus korostuu. Fronerin vähemmän sokeria sisältäviä jäätelöitä ei makeuteta makeutusaineilla.

”Eivät vähäsokeriset tuotteet vielä valtavirtaa ole, mutta niiden osuus kasvaa koko ajan”, Brunberg kertoo.

Tietyt maut pitävät jäätelökioskeilla pintansa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Tällaisia klassikkomakuja ovat vanilja, suklaa ja mansikka, eli samat maut, jotka vaihtavat omistajaa tiuhaan myös kauppojen pakastealtailla. Myös Fazerin makeisista tutut maut ovat pakastealtailla ja jäätelökioskeilla monen suosikkeja.

Mango-meloni puolestaan on klassikkomaku erityisesti jäätelökioskeilla.

Jäätelöiden maailma heijastelee muita ruokatrendejä ja yhteiskunnallista keskustelua. Brunberg kertoo, että oman asiakaskuntansa ovat löytäneet vegaaniset jäätelöt, joiden pohjana käytetään maidon ja kerman sijaan esimerkiksi kaurajuomaa.

Suomalaiset ovat maailman kärkeä jäätelönsyönnissä Yhdysvaltojen, Australian ja Uuden-Seelannin lisäksi. Keskivertosuomalainen mutustaa kyseistä kylmää herkkua yli 12 litraa vuodessa, mikä vastaa noin kahta jäätelötuuttia viikossa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa vuonna 2016.

Suomessa jäätelökioskeja näkee katukuvassa eniten touko–elokuussa, mutta jäätelöä kulutetaan paukkupakkasista ja synkeän harmaasta taivaasta huolimatta ympäri vuoden. Brunberg kuvailee, että kesän jäätelömyynti tulee ikään kuin jäätelön peruskulutuksen päälle.

”Voisi sanoa, että jäätelö on syvällä suomalaisessa kulttuurissa, ja jos sää hellii, jäätelö maistuu entistä paremmin.”