Sokerin ja rasvan lisäverottaminen himottaa kahta puoluetta – näin se vaikuttaisi tuotteiden hintaan ja ruokaketjuun

Kokoomus esitteli viime kuun lopussa näkemyksiään seuraavalla hallituskauden verouudistuksista. Perusajatuksena on, että palkkaveroa pitää saada alas ja mutta välillisiä veroja lisätä. Terveysperusteisella verolla puolue verotetaan ankarammin muun muassa sokeripitoisia tuotteita sekä ehkä myös rasvapitoisia ruokia.

Myös vihreät tavoittelevat talouden tasapainottamista laajapohjaisella sokeriverolla, jolla kerättäisiin 300 miljoonaa euroa ja koviin rasvoihin sekä suolaan kohdistuvalla verolla 100 miljoonaa euroa.

Myös kansalaisten keskuudessa sokeriverolla on laajaa kannatusta.

Kokoomuksen talouslinjaa esitellyt kansanedustaja Matias Marttinen sanoo, että puolueen näkemyksen mukaan sokeriverotuksen kiristäminen koskisi päivittäistavarakaupan tuotteita sekä lisäksi kaupassa myytävää sokeria.

Elintarviketeollisuuden toimitusjohtajan Mikko Käkelän mielestä ”terveysverotus” johtaisi hallinnolliseen himmeliin ja vaatisi myös perusteellista selvittämistä, mikä on terveellistä ja mikä ei.

”Se loisi hallinnollisen painajaisen verottajalle, tullille, valtionvarainministeriölle ja erityisesti yrityksille.”

Käkelä sanoo, että perusvirhe ylipäätään on yrittää sekoittaa hyvinvointia ja verokertymää – ja ainakin ratsastaa terveysasioilla, jos kuitenkin tarkoituksena on tehdä puhtaasti talousasioista kumpuava verouudistus.

”Niiden kahden asian yhdistäminen ei yksinkertaisesti ole samaan aikaan mahdollista.”

Kokoomuksen Marttinen sanoo, että veron yksityiskohdat ratkeaisivat valtiovarainministeriön virkavalmistelussa. Uudistuksessa olisi pidettävä huoli siitä, että vero ei jäisi elintarviketeollisuuden maksettavaksi, vaan ainoastaan ohjaisi kuluttajan käyttäytymistä ja turvaisi kuluttajan ostovoimaa inflaatiopaineessa – tämä toteutuu, verotus pienenee ja ihminen valitsee kulutuksen kohteet.

Käkelä on kuitenkin vakuuttunut, että elintarviketeollisuus kärsisi ”terveysveroista”. Hänen mukaansa alan teollisuuden halu investoida Suomeen on vuoden aikana muuttunut huomattavasti varovaisemmaksi, ja jo pelkkä tällaisten uudistusten esille nostaminen saattaa synkistää tilannetta entisestään.

Vaan mitä kaikesta tästä ajattelee tuottaja? Hauholainen Olli Cavén on sokerijuurikkaan viljelijöiden verkoston puheenjohtaja ja viljelee itse 10–20:tä hehtaaria vuodessa.

”Kuulostaa huonolta suunnitelmalta. Onko keinotekoisten makeutusaineiden terveysvaikutuksia tutkittu loppuun saakka, jos teollisuus alkaisi korvata sokeria niillä? Lisäksi voi kysyä, miten veroja saadaan kerättyä enemmän, jos teollisuus vaihtaa sokerin vähemmän verotettuihin makeutusaineisiin”, pohtii Cavén.