

Lokakuinen aamu pinnistelee hereille sumun keskellä, kun kaksi suurta konetta kuskeineen nostivat maanantaina sokerijuurikkaita Hämeenlinnan Lammilla.
Pulleat juurikkaat lupailevat hyvää satoa ja samaa ounastelee niiden viljelijä Jukka Mäkinen. ”Tältä lohkolta keskisato saattaa alkaa jopa viitosella, mutta nelosella ainakin.” Juurikkaan keskisato Suomessa on noin 38,5 tonnia hehtaarilta.
Vähintään keskimääräistä mutta todennäköisesti sitä parempaa satoa odottaa myös Sucros Oy:n maatalousjohtaja Fanni Heinonen, vaikka kuluneen kasvukauden olosuhteet vaihtelivat suuresti.
Mäkinen on yksi Sucros Oy:n lähes 500 sokerijuurikkaan sopimusviljelijästä. Mäkisen juurikasala on noin 110 hehtaaria. Kaikkiaan Sucros viljelyttää juurikasta tänä vuonna noin 8 800 hehtaarilla.

”Jälleen kerran sokerijuurikas osoitti kestävänsä äärioloja hyvin. Juurikkaan loppukasvukausi ei määräydy kuivuuskauden aikana. Kun olosuhteet paranevat, se .jatkaa kasvuaan siitä, mihin aiemmin jäi”, Heinonen kertoi.
”Sokerijuurikas on hyvä esikasvi”, Mäkinen lisäsi. Juurikkaan lisäksi hänellä on viljelykierrossa ohraa, kauraa ja syysvehnää, ruista ja ruisvehnää.
Nostojen sujumista ajatellen toivotaan poutaa, isoja sateita ei tarvita.
”Pieni yöpakkanen ei haittaa, päinvastoin se vain kiihdyttää sokeripitoisuuden kertymistä juureen. Pitkiä pakkasjaksoja sen sijaan ei haluta, sillä jäätyminen haastaa juurikkaiden nostamista ja aumaamista”, Heinonen selitti maanantaina Lammilla Maamies Jukka Oy:n järjestämässä sokerijuurikkaan nostonäytöksessä.
Sucroksen Säkylän tehtaalle toimitettiin maanantaina 3.10. ensimmäisiä juurikastoimituksia. Käyntikausi alkoi eilen tiistaina, ja leikkurit käynnistettiin puolenpäivän jälkeen.
”Juurikkaan vastaanotto on auki kellon ympäri. Juurikaspihalle saapuu täysperävaunullinen juurikasrekka keskimäärin joka kahdeksas minuutti ympäri vuorokauden”, Heinonen kuvaa. Tehdas käsittelee noin 8 000 tonnia juurikasta vuorokaudessa.
Näillä näkymin Säkylän tehtaan käyntikausi kestää marraskuun loppupuolelle saakka
Sucros tekee parhaillaan viljelysopimuksia ensi kasvukaudelle. ”Myös uudet sopimusviljelijät ovat tervetulleita mukaan”, Heinonen vastaa kysymykseen tarvitaanko lisää tuottajia.
”Säkylän sokeritehdas valmistaa kidesokeria vain kotimaisesta sokerijuurikkaasta ja kapasiteettia olisi käsitellä nykyistä suurempi määrä raaka-ainetta. Kotimaiselle sokerille on kysyntää.”
Yhtiön Porkkalan sokeripuhdistamo ja -pakkaamo Kirkkonummella käyttää raaka-aineena sekä kotimaista juurikassokeria että tuontiraakasokeria.
Energiakriisi ja tuotantopanosten hintojen nousu on haastanut sokerijuurikkaanviljelyä kuten muutakin maataloutta. Nopeat ja jopa ennalta arvaamattomat muutokset korostavat riskinhallinan merkitystä.
Ensi vuoden sokerijuurikkaan tuottajahinta sovittiin viime heinäkuussa Sucroksen ja MTK:n sokerijuurikkaan neuvotteluryhmän toimialasopimuksessa. Hinta nousi sopimuksen myötä lähes 10 euroa tonnilta, ja yksivuotisen kiinteähintaisen viljelysopimuksen perushinta ensi vuodelle on 42 euroa juurikastonnia kohti.
”Kun hinnan voi sataprosenttisesti sitoa jo nyt, niin se jos mikä on riskienhallintaa”, Heinonen sanoo ja kertoo olevansa tyytyväinen, että sopimus syntyi hyvissä ajoin.
Sopimustuottajat voivat valita myös muuttuvahintaisen yksivuotisen sopimuksen, jossa juurikkaan hinta on sidottu Sucros-konsernin ebittiin eli liiketulokseen.
Sokerijuurikkaalla on käytössä tilahinta, eli Sucros maksaa puhtaan juurikkaan rahdin 160 kilometriin asti Säkylästä. Multarahti on viljelijän omalla kustannuksella.

Mitä mieltä viljelijä on, riittääkö toimialasopimuksen hinnankorotus kattamaan tuotantokustannukset?
Mäkinen ei ole vielä laskenut, mitä tänä vuonna juurikkaasta viivan alle jää. Lannoitteiden hinnat ovat tuplaantuneet, minkä lisäksi menoja kertyy siemenistä ja torjunta-aineista. Kallistunut polttoaine korottaa nosto- ja rahtikustannuksia.
Ensi vuoden lannoitteet Mäkinen on jo ostanut, mutta sitä hän ei ole vielä päättänyt, käytetäänkö ne vain viljoille vai myös juurikkaalle. ”En ole vielä tehnyt viljelysopimusta juurikkaasta. Pitää perehtyä asiaan tarkkaan ja tehdä laskelmia, mihin tuotantopanokset kannattaa sijoittaa.”
Hintoja hän kertoo pyrkivänsä kiinnittämään ainakin jossain määrin ja esimerkiksi tänä syksynä kylvetyn rukiin hinta on jo tiedossa.