Suomen ruokaviennin arvo on ollut vuosia vajaat kaksi miljardia euroa. Lukuisista selvityksistä ja kaikista ponnisteluista huolimatta merkittävää muutosta parempaan ei ole saatu aikaan.
Viime vuoden myönteinen uutinen on se, että kahden miljardin euron raja näyttäisi rikkoutuvan. Edelleen Suomen ruokaviennin arvo on kuitenkin EU-maiden pienimpiä.
”Minä käytän mielelläni vertailukohtana suunnilleen samankokoista Irlantia”, MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios tähdentää.
”Irlannin ruokaviennin arvo oli vuonna 2020 13,2 miljardia euroa eli yli kuusi kertaa suurempi kuin Suomen. Maa on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistanut ruokavientinsä”, hän jatkaa.
Suomalaiset yritykset yrittävät taas kerran yhdessä Business Finlandin saada käännettä aikaan Berliinissä järjestettävillä Grüne Woche -ruokamessuilla.
Vuonna 2019 Suomi oli messujen pääkumppani ja hankkeeseen upotettiin miljoonia. Sen jälkeen on menty matalammalla profiililla.
Näin tehdään myös tänä vuonna. Siitä huolimatta mukana on 26 suomalaista ruoka-, juoma- ja matkailualan toimijaa.
Grüne Woche -messuilla yritykset kurottavat ennen muuta Saksan markkinoille, mistä on saatu myös hyviä uutisia. Suomen ruokaviennin arvo Saksaan kasvoi ennusteiden mukaan viime vuonna 10 prosenttia 130 miljoonaan euroon.
”Kyse ei ole niinkään volyymin kasvusta, vaan korkeamman jalostusasteen tuotteista. Juuri sitähän me olemme viime vuosina tavoitelleet.”, Grüne Woche messujen Suomen osaston vastuuhenkilöihin kuuluva Business Finlandin vanhempi konsultti Lili Lehtovuori korostaa.
Jonkin verran viennin kasvussa on myös kysymys kiihtyneestä inflaatiosta eli hintojen noususta.
MTK:n Ninios muistuttaa, ettei vientimarkkinoille rynniminen ei ole helppoa.
”Irlannin esimerkki kuitenkin osoittaa, että se on mahdollista”, hän painottaa.
Irlannin luku on kunnioitettava, kun sitä vertaa esimerkiksi noin yhdeksän miljoonan ihmisen Itävaltaan. Maa vei vuonna 2020 suunnilleen saman verran ruokaa kuin Irlanti.