Raakakahvin maailmanmarkkinahinta on noussut merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Helsinkiläisen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn mukaan suurin yksittäinen syy hinnannousuun on ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, jotka ovat vaikeuttaneet sadonkorjuuta. Myös kustannukset ovat nousseet kahvialalla.
Kaffa ilmoitti tällä viikolla nostavansa kahviensa hintoja 1. syyskuuta 4,7 prosenttia.
”Kahvin hinta perustuu tarjontaan ja kysyntään. New Yorkin pörssin arabican hinta tuleville kahvitoimituksille toimii yleensä pohjana arabica-lajikkeen hinnoille. Laadusta ja kahvista riippuen maksetaan laatupreemio sen päälle”, Kaffa Roasteryn perustaja ja toimitusjohtaja Svante Hampf taustoittaa.
Tämän lisäksi hintaan vaikuttavat spekulantit, jotka sijoittavat raaka-aineisiin yleisesti. Varsinkin tällaisina aikoina osa rahasta pyrkii löytämään turvasatamia raaka-ainepörsseistä, mikä voi myös nostaa hintoja.
”Oma arvio on, että hinta olisi hieman alhaisempi juuri nyt ilman tällaisia spekulantteja. Tämä perustuu keskusteluihin, joita olen käynyt isojen eurooppalaisten kahvitalojen kanssa.”

Hampfin mukaan sään ääriolosuhteet voivat vaikuttaa lyhyelläkin aikavälillä suuresti satoon ja näin kahvin hintaan. Tulevaisuudessa kahvin hinta voi nousta entisestään.
”Pitkällä aikavälillä kahvin, ainakin nykyisten arabica-lajikkeiden, viljelystä tulee yhä vaikeampaa, kun ilmasto lämpenee. Kahvi kasvaa korkealla päiväntasaajan molemmilla puolilla, ja kun nämä alueet kuumenevat liikaa, ei ole paikkaa, minne viljelmiä voisi siirtää.”
Tällä hetkellä kahvialalla jännitetään, miten kahvin kukinta onnistuu Brasiliassa, maailman suurimmassa kahvintuottajamaassa. Kahvin hinta on sahannut pörssissä paljon, ja viikossa kahvin hinta on noussut suuresti. Tällaiset vaihtelut ovat Hampfin mukaan aiemmin harvinaisia kahvipörssissä.
”Markkinahinnan muutokset ovat viime vuosina olleet hyvin voimakkaita.”
Kysyimme myös Pauligilta, onko kahvin hintaan tulossa korotuksia. Pauligin kaupallinen johtaja Pia Teir vastasi, että Paulig ei tavarantoimittajan roolissa avaa hinnoittelua päivittäistavarakaupan suuntaan.
”Mikäli kahvin maailmanmarkkinahinnassa tapahtuu muutoksia, näkyvät vaikutukset pääsääntöisesti viiveellä suomalaiselle kuluttajalle. Markkinahinnan muutokset ovat viime vuosina olleet hyvin voimakkaita, koska kysynnän ja tuotannon tasapaino on ollut herkkä. Kaikki kahvi mitä tuotetaan, menee käytännössä suoraan kulutukseen”, Teir kommentoi.
”Korkea maailmanmarkkinahinta on kuitenkin positiivinen asia viljelijöille, sillä korkea hinta rohkaisee viljelijöitä investoimaan tuotantoon, kestäviin viljelykäytäntöihin ja innostaa uusia ihmisiä kahvinviljelyn pariin.”

Myös Teir nostaa Brasilian haastavan tilanteen sille.
”Tällä hetkellä Brasilian kerätty sato oli osiltaan pettymys, eikä odotettuihin satoennusteisiin päästy. Brasilian kylmän rintaman pelätään vahingoittavan tulevaa satoa, ja markkina on tämän vuoksi tällä hetkellä hermostunut.”
Hampf ja Teir eivät usko, että suomalaiset muuttavat kahvin kulutusta hintapaineista huolimatta.
”Suomessa väittäisin, että taloustilanne vaikuttaa enemmän muihin raaka-aineisiin, mutta tietenkin vaikeina aikoina moni suosii halvempia merkkejä. Laadukkuudella ja kestävyydellä voi kuitenkin kilpailla. Kahvimme myynti on noussut tänä vuonna, vaikka taloustilanne on suhteellisen huono Suomessa juuri nyt”, Hampf sanoo.
Kuluttajat kiinnittävät selvästi yhä enemmän huomiota kahvihävikkiin, mikä tarkoittaa, että entistä suurempi osa kotitalouksissa keitetystä kahvista tulee nautittua, eikä kahvia kaadeta viemäriin.
”Kahvin kulutus on pysynyt jo pitkään Suomessa vakaana, ja kahvi on vahvasti osa suomalaisten arkea ja kulttuuria. Emme näe tämän muuttuvan tulevaisuudessa”, Teir toteaa.