Maatalous- ja metsätieteitä voi opiskella Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Tiedekuntaan kuuluvat myös elintarviketieteiden opinnot. Kuva: Sanne Katainen
Uudet ruokavientiosaajat apuun: Helsingin yliopisto käynnistää maisteriohjelman 2026
Uudet ruokabisneksen vientiosaajat ehtinevät tehtäviinsä 2020-luvun loppupuolella. Vienti on määrä tuplata vuoteen 2031 mennessä.Tilaajalle
Suomalainen ruokavienti saa eniten näkyvyyttä kansainvälisillä ruokamessuilla. Kuva: Eija MansikkamäkiRuokavientiä tukevaa kansainvälistä maisteriohjelmaa ollaan käynnistämässä 2026 syksyllä.
Maisteriohjelmalle on vahva kansallinen tarve ja tilaus. Näin sanoo koulutuksesta vastaava varadekaani MMT Janna Pietikäinen maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa.
Pietikäinen viittaa Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan kirjattuun kasvuohjelman kokonaisuuteen, jonka yksi osa on koulutuksen vahvistaminen.
Hallitusohjelman tavoite on kaksinkertaistaa ruokaviennin arvo vuoteen 2031 mennessä. Muun muassa Elintarviketeollisuuden parissa ruokaviennin on nähty laahaavan pahasti jäljessä tavoitteestaan.
”On ymmärretty kirkkaasti yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. ”
Onko maistereiden kouluttaminen juuri se keino, jolla tavoitteeseen ylletään?
”Uskomme, että uusia osaajia tarvitaan. He eivät yksin voi kääntää suuntaa, mutta eivät myöskään yritykset ja valtio ilman osaajia”, Pietikäinen vastaa.
Tärkeintä hänen mukaansa on kaikkien osapuolten halu pelata samaan yhteiseen maaliin.
”On ymmärretty kirkkaasti yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Emme kouluta osaajia tyhjiössä, vaan haluamme määrittää osaajaprofiilia muiden alan toimijoiden kanssa.”
Koulutusohjelma perustuu Pietikäisen mukaan vahvaan kumppanuusverkostoon yritysten kanssa.
Maa- ja metsätaloustieteellisen koulutuksen kotipesä on Helsingin Viikissä, mutta opiskelijat lähetetään kaikkien ruokamaakuntien isoihin yrityksiin.
”Opiskelu tapahtuu koulutuksen aikana sopimuksiin perustuen alan yritysten kanssa joko harjoittelussa tai ongelmaratkaisutehtävissä. Toimintakenttä kattaa koko Suomen.”
”Vientikauppa painaa opetuksen vaakakupissa eniten.”
Pietikäisen mukaan Suomessa ei juuri kouluteta ruokasektorin vientiliiketoiminnan ja kansainvälisen kaupan osaajia, joilla on myös ruokakulttuurin ja kuluttamisen osaamista.
”Uuden maisteriohjelman päätieteenala on liiketaloustiede, jota täydentää asiantuntemus ruokajärjestelmästä, kuluttamisesta ja kestävyydestä. Vientikauppa painaa opetuksen vaakakupissa eniten”, Pietikäinen toteaa.
Koulutuksen keskiössä on vienti- ja kansainvälinen kauppa, elintarvikeviennin kokonaisuus sekä näiden yhteys talouteen ja politiikkaan Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.
”Tämä yhdistyy koulutuksessa vahvaan ymmärrykseen ruokajärjestelmästä, erityisesti ruuan kuluttamisesta ruokakulttuurisena käsitteenä ja gastronomisesta ajattelusta.”
Englanninkielinen koulutusohjelma on tarkoitettu sekä suomalaisille että ulkomaalaisille opiskelijoille, joilla on jo jokin alempi korkeakoulututkinto.
”Näistä halutaan taustoiltaan hyvä yhdistelmä osaajia. Meillä Viikissä on koko ruokajärjestelmä alkutuotannosta talouteen, politiikkaan ja kauppaan hallussa.”
Aloitus ja opiskeluhaku tähdätään kaudelle 2026‒2027, jota edeltää koulutuksen pilotointi.
Opetusta ja koulutusta tarjotaan pilottina ja 2026 syksyllä. Alkuvaiheen noin 20 opiskelijan ryhmää laajennetaan myöhemmin tarpeen vaatiessa 50:een, kun ohjelma on ajettu ylös.
Seuraavaksi valmistellaan suunnitelma opintojen sisällöstä ja rakenteesta. Tämän jälkeen esitys viedään yliopiston rehtorille perustamispäätöstä varten.
Hankkeelle on yliopiston oman resursoinnin rinnalla 585 000 euron rahoitus Ruokaviraston ruokaketjuhankkeesta koulutuksen ylösajovaihetta varten.
”Rakenteiden muodostaminen ja rekrytoinnit ovat jo käynnissä. Ydintiimiin tulee tiedekunnan professoreita ja yliopistonlehtoreita sekä uusia rekrytointeja suunnitteluryhmän toteuttamiseen ja fasilitoimiseen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
