Teollisuuden tilaus- ja tuotantomäärät ovat kasvussa. Kuva: Jaana KankaanpääEK:n Pakarinen: Tästä syystä Suomen talous saattaa kasvaa odotettua nopeammin
EK:n johtajan mukaan taloustilanne on alkuvuonna vahvistunut ja Suomen talous voi yltää jo tänä vuonna selvästi ennusteita nopeampaan kasvuun.TilaajalleJuhannusviikolla Tilastokeskuksen tiedot muuttivat talouden tilannekuvaa paremmaksi. Sekä vuosien 2024 että 2025 bruttokansantuotteen kasvut tarkentuivat ylöspäin.
Uudet tarkentuneet tiedot vaikuttavat myös talouskasvuennusteisiin. Tilastokeskus saa viiveellä laajat yritysaineistot, jotka ovat ennusteiden pohjalla.
”Kaikki talousennusteet, joita julkisuudessa oikeastaan on pyörinyt Suomessa, on tehty vanhan datan pohjalta. Ja nyt kun otetaan tuorein tilastodata pohjalle, uskoisin, että se alkaa näkymään nousevina ennusteina alkusyksyn aikana”, sanoo EK:n Talous ja tutkimus -vastuualueen johtaja Sami Pakarinen.
Hän uskoo, että Suomen talouden kasvuennusteita tullaan nostamaan sekä tälle että seuraavalle vuodelle.
Pakarinen näkee Suomen talouden asetelman tällä hetkellä hyvinkin myönteisenä. Alkuvuonna on nähty kiihtyvääkin kasvua yrityksissä. Kaikilla päätoimialoilla on myös nähty liikevaihdon kasvua. Erityisesti teollisuuden tilanne on parantunut.
Eri teollisuuden haaroista meriteollisuuden kehitys on erityisesti noussut edukseen positiivisessa kehityksessä.
Pakarisen mukaan Suomen talous voi myös kasvaa ennusteita nopeammin, mikä ei olisi poikkeuksellista. Hän vertaa tilannetta 2010-luvun BKT:n kehittymiseen. 2015 maailmantalous lähti vetämään voimakkaasti, jolloin kasvu oli 2,6 prosenttia ja vuonna 2016 3,3 prosenttia. Vielä 2014 luku oli 0,5 prosenttia.
”Minun mielestäni meillä on hyvin samanlaiset eväät. Tänä vuonna päästään selvästi ennakoitua nopeampaan kasvuun ja varmaan ensi vuonnakin, koska kertyy kasvuperintöä.”
Pakarinen ei ihmettelisi, jos jo tänä vuonna päästäisiin kahden prosentin BKT:n kasvuun. BKT:n tämän vuoden todellinen kasvu voi tosin tarkentua vasta seuraavana vuonna tilastoinnin viiveestä johtuen.
”Se on liikaa synkistelyä, jos puhutaan, että tässä ollaan vaan prosentin kasvussa ja talous ei lähde kasvuun. Sille ei ole mielestäni nyt oikeastaan perusteita. Jossain vaiheessa talous lähtee vetämään nopeammin. Mielestäni eväät siihen, että päästään aidosti nopeampaan kasvuun, ainakin hetkellisesti, on verraten hyvät.”
Asuntorakentamisen lisääntyminen voimistaisi talouskasvua. Kuva: Timo HeikkalaMyönteisiä signaaleja on havaittavissa monilla aloilla. Vähittäiskaupassa on nähty vahvoja lukuja, eli kuluttajat ovat käyttäneet rahaa alkuvuonna. Teollisuudessa tilaus- ja tuotantomäärät ovat olleet hyvässä kasvussa. Myös palvelualalla myynnin volyymit ovat olleet Tilastokeskuksen tietojen perusteella kohtuullisessa kasvussa.
Ainut heikossa tilanteessa oleva toimiala on tällä hetkellä rakentaminen.
”Uskoisin, että jos se ei vielä tänä vuonna vedä ihan täysimääräisesti, niin ensi vuonna asuntorakentaminenkin lähtee jo parempaan kasvuun. Sekin lähtee itseasiassa kasvattamaan investointeja aika voimakkaasti. Sen takia se ensi vuoden kasvu tulee olemaan kyllä voimakkaampi kuin tämä vuosi”, Pakarinen avaa rakentamisen roolia talouskasvulle.
Eri teollisuuden haaroista meriteollisuuden kehitys on erityisesti noussut edukseen positiivisessa kehityksessä. Meriteollisuuden tilaukset ovat yleisesti piristäneet Varsinais-Suomen ja Satakunnan tilanteita.
Alueelliset erot heijastelevat teollisuuden kehitystä. Länsi-Suomessa kehitys on ollut vahvempaa teollisen toiminnan takia. Itäisessä Suomessa kehitys on ollut heikompaa maailmanpoliittisen tilanteen heijastusvaikutuksen ja rajan mentyä kiinni. Itä-Suomenkin tilanne vaikuttaa menevän parempaan suuntaan.
”Kaiken järjen mukaan loppuvuoden aikana myös työllisyyden pitäisi lähteä kohentumaan.”
Työllisyyden näkymät ovat olleet monimutkaisemmat.
”Työllisyys on tullut alaspäin. Tämä on vähän poikkeuksellinen tilanne, että näin on käynyt, vaikka talous on kasvanut”, Pakarinen kertoo.
”Yleensähän, jos meillä on talous jonkun verran kasvanut, on ollut nyrkkisääntönä, että noin puolen vuoden kuluttua kääntyy työllisyys kasvuun.”
Pakarinen kertoo, että hänellä ei ole tiedossa, että mistä työllisyyden lasku on johtunut.
”Kaiken järjen mukaan loppuvuoden aikana myös työllisyyden pitäisi lähteä kohentumaan. Kolmannella tai viimeisellä neljänneksellä pitäisi periaatteessa ruveta näkymään jo työllisyydessäkin viriämisen merkkejä. Vaikka työllisyys ei lähtisikään kasvuun, sen ei pitäisi hirveästi heiketäkään.”
Tällä hetkellä teollisuus on työllisyyden suhteen muita aloja edellä työllisyyskehityksen parantumisessa. Palvelualalla on iso rooli työllisyyden suhteen. Kun se lähtee vetämään, myös työllisyyskehitys piristyy.
”Noususuhdanne on käynnissä. Kun työllisyystilanne lähtee paranemaan, siitä tulee vetoapua kaikille aloille.”
EK on julkistanut viimeksi huhtikuun lopussa suhdannebarometrin tulokset. Silloin jäsenyrityksissä ei ollut havaittavissa voimakasta kasvua työllisyyteen. Seuraavat tulokset saadaan heinäkuun lopussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
