Video: Ruotsin vihreät kutistui 5 prosentin puolueeksi – mikä estää saman kohtalon toistumisen Suomen vihreille?
Liian nopea valtiontalouden sopeuttaminen söisi vihreiden puheenjohtajan Maria Ohisalon mukaan kasvun eväitä. Vihreiden taloustasapaino koittaisi vasta 2035.
”Talous ei ole itseisarvo, se on yksi väline hyvinvointiin. Tässä olemme kokoomuksen kanssa samoilla linjoilla”, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo punnitsee. Kuva: Jarkko SirkiäVaalitenttien perusteella talouskasvua tavoittelevat kaikkien puolueiden puheenjohtajat hallituksesta oppositioon. Talouskasvu tuo työllisyyttä ja mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpidon.
Kyseenalaistavatko vihreätkään talouskasvun merkitystä, puheenjohtaja Maria Ohisalo?
”On selvää, että nykyisessä talousjärjestelmässämme on paljon ongelmia: olemme kuluttaneet luonnonvaroja ja aiheuttaneet ihmiskuntana paljon päästöjä. Talouspolitiikka on asetettava yhden maapallon rajoihin.”
”Vihreä siirtymä, irtautuminen fossiilienergiasta, on askel sitä kohti. Paljon pitää vielä muuttaa ilmaston pelastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi.”
Ideologina Ohisalo kysyy, mikä (talous-)kasvu tuottaa hyvinvointia? Kulutuksen painopisteen siirtäminen enemmän palveluihin auttaa myös ilmastotoimissa.
Bkt:tä vihreät eivät pidä ainoana hyvinvointimittarinaan. Ohisalo korostaa, että bkt:n rinnalla on olemassa muitakin mittareita. Luonnonvarojen käytölle ja luonnon pääomalle tulisi asettaa oma arvo.
Vaalien jälkeen käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa ei talousjärjestelmän muutoksen esittäminen olisi realistista. Vihreät pantaisiin ulos kättelyssä.
Myös vihreät tasapainottaisi valtion budjettia ja velkaantumista. Valtiovarainministeriö (VM) esittää julkaisemassaan listassa valtiontalouden vahvistamista yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä kahden hallituskauden eli kahdeksan vuoden aikana. Vaalien jälkeen valittavan hallituksen pitäisi vahvistaa taloutta kuudella miljardilla eurolla.
Vihreille tämä valtiontalouden sopeuttamisvauhti on Ohisalon sanoin ”liian nopea ja syö kasvun eväitä”.
Vihreille realistinen aikataulu olisi kuuden miljardin euron edestä ”taloutta tasapainottavia päätöksiä” ensimmäisen hallituskauden loppuun mennessä. Puolet näistä, kuten ympäristön kannalta haitallisista yritystuista luopuminen, vaikuttaisi nopeammin. Vaikutukset valtiontalouteen esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamisesta suhdanneperusteiseksi näkyisivät vasta viiveellä.
Valtion talouden tasapaino saavutettaisiin vihreiden vaaliohjelman mukaan vasta vuoteen 2035 mennessä.
Muilla puolueilla tavoiteaikatauluna on VM:n esittämät kaksi hallituskautta. Keinot olisivat leikkauksia, investointeja ilmastonmuutokseen ja luontokadon torjuntaan plus osaamisen vahvistaminen.
Lisää vihreiden vaaliohjelmasta: Työllisyysaste 80 prosenttiin maahanmuuttoa helpottamalla, saatavuusharkinnan poisto, ympäristölle haitallisten yritystukien karsinta, kaivosvero, lentovero, listaamattomien yritysten verotukien karsinta, terveysperusteiset verot (sokerivero) ja säästöjä julkisista hankinnoista kilpailua lisäämällä.
”Me puolueena suuntaisimme maataloustukea ylipäänsä enemmän kasvituotannon puolelle.”
Vihreiden vaaliohjelmassa ei suoraan oteta kantaa Suomessa tuotettujen elintarvikkeiden viennin edistämiseen. Puolueen periaateohjelmassa puhutaan vain ”kotimaisen kasviperäisen ruuantuotannon vahvistamisesta ja lihankulutuksen vähentämisestä”.
Vain kasvipohjaisten tuotteiden vientiäkö tulisi edistää ja liha- ja maitotuotteitako ei pitäisi Suomesta viedä kansainvälisille markkinoille?
”Usein ruoantuotantokysymyksissä on puhuttu huoltovarmuudesta. Itsekin pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on omaa laadukasta kotimaista ruoantuotantoa. Me puolueena suuntaisimme maataloustukea ylipäänsä enemmän kasvituotannon puolelle. Sillä olisi kansanterveydellisiä, kansantaloudellisia ja myös huoltovarmuusnäkökulmia.”
Ohisalo pani positiivisena asiana merkille, että yli 30 toimijaa Lidlistä ja S-ryhmästä Fazeriin esittivät, että seuraava hallitus laatii laajan kasvipohjaista ruokaa edistävän investointipaketin Suomeen. Se auttaisi Tanskan mallin tapaan kasvipohjaisten ruokien arvoketjujen kehittämistä.
”He näkevät siinä suuren potentiaalin, ja tähän mahdollisuuteen tulisi tarttua.”
Koulutuksen rahoitus on vihreille kynnyskysymys: ”Vihreät ei lähde mihinkään sellaiseen hallitukseen, jossa koulutuksesta leikataan euroakaan.”
Vihreät ovat parasta aikaa hallituksessa, ja yliopistoissa on kulukuurit päällä.
”Tällä hallituskaudella on päästy miljardin euron verran palauttamaan aiemmin koulutuksesta leikattuja rahoja. Varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Leikkausten pitkät jäljet näkyvät korkeakouluissa edelleen. On selvää, että koulutusleikkausten tie on käyty loppuun.”
”Kampanjat ovat käynnissä, yhtään ääntä ei ole vielä annettu.”
Vihreiden kannatus sivuaa vaalikauden pohjia: puoluetta kannatti vuosi sitten huhtikuussa 8,9 prosenttia. Nyt maaliskuussa HS:n puoluekannatusmittauksen tulos oli 8,3. Suunta on alaspäin.
Vertailun vuoksi: Ruotsissa sisarpuolueen, ympäristöpuolue Miljöpartietin, kannatus viimeisissä mittauksissa on ollut 4—5 prosenttia (SVT /Novus 2.2.2023: 5,0 pros).
Mikä estää vihreiden kannatusta putoamasta Suomessakin edelleen lähemmäs viittä prosenttia?
”Kyllä meillä potentiaalia on parempaan. Oppositiokaudella kannatus oli yli 15 prosenttia. Kampanjat ovat käynnissä, yhtään ääntä ei ole vielä annettu”, Ohisalo vastasi kysymykseen.
Eurooppalaisiin sisarpuolueisiin verrattuna vihreät on Ohisalon mukaan ollut useammin hallitusvastuussa.
Vihreillä on eduskunnassa nyt 20 kansanedustajaa 8 vaalipiiristä.
Vihreät haluaa olla ”takuupuolue ympäristö- ja ilmastokysymyksissä”.
”Suomalaisten kiinnostus ilmastopolitiikkaan ei ole hävinnyt mihinkään, vähentynyt kyllä”, Ohisalo viittaa uusimpaan, neljän vuoden välein tehtävään ilmastobarometriin.
Neljä vuotta sitten eduskuntavaalit käytiin leimallisesti ”ilmastovaaleina”. Sen jälkeen on ollut pandemia, Venäjän hyökkäysssota Ukrainassa, energiahintojen nousu, inflaation ryöpsähtäminen, maailmalla tuoreimpana pankkikriisikin.
Maanpuolustuskyky ja -tahto ja muun muassa ostovoima ovat tänään kansalaisilla päällimmäisinä mielissä ja odotuksissa, vaikka retoriikassa toki kaikki puolueet toistavat vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä.
”Suomalaisia huolestuttaa, mitä luonnolle ja metsissämme tapahtuu. Se on keskeinen ympäristö- ja ilmastopoliittinen kysymys. Se oikeastaan määrittelee puolueiden asemoitumisen poliittisella kentällä.”
- Osaston luetuimmat
