9 300 asukkaan Keuruulle halutaan luoda uusi, jopa tuhannen hehtaarin laajuinen retkeilyalue.
”Kootaan yhteen ja tuodaan tunnetuksi asioita, joita meillä täällä jo on. On valmista infraa, polkuja, elinkeinotoimintaa, yrityksiä ja luontoa”, Keuruun kaupunginjohtaja Noora Pajari taustoittaa.
Retkeilyalueen ydintä ovat Keurusselän vesistö sekä vanhan varuskunnan alueella olevat valtion metsät. Keuruun varuskunta lakkautettiin vuonna 2014.
”Keuruulla on ollut monenlaisia kehittämishankkeita. Tulimme siihen tulokseen, että tarvitaan yksi yhtenäinen kokonaisuus”, Keuruun kaupunkikehityspäällikkö Timo Määttä kertoo.
Retkeilyalue pitää sisällään Keuruun keskustaajaman, joka sijaitsee Keurusselän saaressa.
”Kun kävimme asiasta alustavia keskusteluja maa- ja metsätalousministeriön kanssa, teki heihin vaikutuksen Keuruun saavutettavuus. Tänne pääsee suoraan junalla Tampereelta, Jyväskylästä ja Seinäjoelta, omaa autoa ei tarvitse”, kaupunginjohtaja Pajari mainitsee.
Suunnitelmissa halutaan huomioida erityisryhmät, seniorikansalaiset ja lapsiperheet.
Ikäinstituutin vanhempi tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Erja Rappe huomauttaa, että Suomi on koko Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa.
”On viisasta tuoda ikäihmiset keskiöön, kun uutta retkeilyaluetta perustetaan. Tämä on siihen tosi hyvä kohde. Valmista infraa on, ja esteettömyyden rakentaminen kohteille ei ole siten liian kallista.”
Keurusselän retkeilyalueen projektipäällikkö Juha Jokitalo korostaa saavutettavuuden merkitystä.
”Saavutettavuus kätkee sisäänsä sen, että kohde on saavutettavissa paitsi julkisilla kulkuvälineillä, myös ohuemmalla lompakolla. Kansanterveydellisesti ajatellen juuri ne ihmiset täytyisi saada liikkumaan luonnossa, joilla siihen on eniten fyysisiä ja taloudellisia esteitä.”
Jokitalo on aiemmin toiminut Konneveden kunnanjohtajana.
”Vaikka Keurusselälle puuhataan tässä vaiheessa retkeilyaluetta eikä kansallispuistoa, löytyy paljon yhteneväisyyksiä Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Alueiden vesistökartat ovat hyvin samankaltaisia.”
Timo Määttä huomauttaa, että Hossan retkeilyalue muutettiin hiljattain kansallispuistoksi ja Sallan kansallispuisto muodostui olemassa olevista suojelualueista.
”Sekin on mahdollista, että hakisimme jatkossa kansallispuiston statusta. Mutta ensi vaiheessa tärkeintä on tuoda Keuruun kaupunki lähimetsineen ja vesistöineen suuren yleisön tietoon.”
Keuruun retkeilyalue hakee nyt lopullista muotoaan. Osayleiskaava on vireillä ja on käynnistetty esiselvityshanke auttamaan valtion päätöksentekoa.
”Valtioneuvoston päätös ja lupa tarvitaan retkeilyalueen perustamiseksi”, Määttä avaa.
