Lihan alkuperämerkinnät jakavat EU-maita: ”On todennäköisesti maita, jotka eivät lämpene”‒ tässä niistä kolme, ilmoitusvelvollisuus tuskin laajenee lihavalmisteisiin

Kansallinen asetus lihan alkuperän ilmoittamisesta tarjoilupaikoissa on voimassa huhtikuun 2023 loppuun. Se tuli voimaan 1.5.2019.

Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm kertoo, että asetuksen voimassaoloa jatkettaneen taas kahdella vuodella huhtikuun 2023 jälkeen.

"Asetuksesta ei voi tehdä pysyvää, koska EU:sta on tulossa saman alan lainsäädäntöä. Komissio on luvannut säätää ruuan alkuperämerkinnöistä osana Pellolta pöytään -strategiaa", Hielm kertoo.

Lainsäädäntöehdotusta odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopulla. Siitä alkaa keskustelu.

"On todennäköisesti maita, jotka eivät lämpene pakollisille alkuperämerkinnöille. Suomi taas on ollut koko ajan sitä mieltä, että kuluttajalla pitää olla oikeus tietää ja tehdä valintoja."

Myös Ruotsin ja esimerkiksi elintarviketuotantoaan puolustavan Italian voidaan Hielmin mukaan olettaa olevan merkintöjen kannalla.

Penseästi niihin voivat ehkä suhtautua suuret lihantuottajamaat Saksa, Tanska ja Puola.

Kansallinen asetus koskee tuoretta naudan, sian, lampaan, siipikarjan ja vuohenlihaa, mutta ei lihavalmisteita tai hevosen, poron tai riistan lihaa.

Lihan alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata.

Tulevassa EU-lainsäädännössä saatetaan laajentaa alkuperän ilmoitusvelvollisuutta esimerkiksi hevosen- ja riistanlihaan. Lihavalmisteisiin ilmoitusvelvollisuus tuskin laajenee, Hielm arvioi.

"Isot firmat ostavat maailmanmarkkinoilta monia eri lajeja lihaa. Sitä ei pysty seuraamaan, mitä lihaa on missäkin paistoerässä. Ne jäävät pimentoon jatkossakin."

Lue lisää:

Lihan alkuperä jää usein pimentoon, kun ravintolasta tilaa ruokaa kotiin: MT kävi läpi sadan ravintolan tiedot ‒ Wolt alkaa tehdä tarkastuksia