Kaupan mukaan kotimaisen elintarvikeketjun kiristyvä sääntely kannustaa hankkimaan valikoimiin ulkomaisia brändituotteita, joiden hankintaa säädellään vähemmän. Kuva: Jarno Mela
Uusi ruokalaki lisää elintarvikkeiden tuontia, kauppa ja teollisuus arvioivat – MTK pitää vaikutusta vähäisenä
Teollisuus ja kauppa ovat samaa mieltä siitä, että elintarvikemarkkinalain muotoilu voisi lisätä tuontia. MTK:ssa pidetään kaupan arviota sääntelyn kustannuksista liioiteltuna.Tilaajalle
Elintarvikemarkkinalain uudet pykälät koskisivat kaupan Suomesta hankkimia tuotteita ja oman merkin tuotteita. Ulkomailta hankitut brändituotteet taas jäisivät niiden ulkopuolelle. Kuvituskuva. Kuva: Jarno MelaValmistelussa oleva elintarvikemarkkinalain uudistus voi lisätä ruoan tuontia ulkomailta, varoittavat sekä Elintarviketeollisuus (ETL) että Päivittäistavarakauppa (PTY).
Lakiluonnoksen muotoilun vuoksi ulkomaiselta toimijalta ostetun ruoan sääntely olisi kotimaista löyhempää. Se lisäisi tuonnin kilpailuetua kotimaiseen verrattuna.
Syynä on se, että kiristyvä elintarvikemarkkinalaki koskisi vain sellaisia ostoja, joissa sovelletaan Suomen lakia.
”Välttääkseen uusia velvoitteita suomalaiset kaupparyhmät voisivat suosia ulkomaisia toimittajia tai sopimuslakeja, mikä on ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa”, ETL:n lausunnossa pohditaan.
Tuotteiden ostaminen ulkomailta jonkin muun maan lakia noudattaen olisi kaupan mukaan sille hallinnollisesti kevyempää. Sääntelyn tuomien mahdollisten kulujen vuoksi myös taloudellisesti kannattavaa.
”PTY katsoo, että sääntely kannustaa ostamaan ulkomailta, sillä silloin esitettyä epäselvää sääntelyä ei tarvitse soveltaa. Tämä ei ole miltään osin tavoiteltavaa alkutuotannon tai koko elintarvikeketjun osalta, päin vastoin”, PTY:n lausunnossa todetaan.
”Välttääkseen uusia velvoitteita suomalaiset kaupparyhmät voisivat suosia ulkomaisia toimittajia tai sopimuslakeja, mikä on ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa”
MTK:n lausunnossa lakiluonnokseen huolehditaan siitä, että laissa tulee estää sääntelyn kiertäminen.
”Ostajan ei tule voida kiertää elintarvikemarkkinalain säädöksiä esimerkiksi perustamalla hankintaorganisaatiota naapurimaihin tai EU:n ulkopuolisiin maihin”, tuottajajärjestön lausunnossa sanotaan.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo, että tällainen selkeä sääntelyn kiertäminen pitää kieltää. Suurta uhkaa tuontielintarvikkeiden vyörylle hän ei näe.
”Eihän mikään estä tuomasta ruokaa nytkään. Jos kauppa noudattaa kertomansa mukaisesti reiluja kauppatapoja jo nyt, niin ei kai tilanne mitenkään muutu tuonnin eduksi”, Åberg sanoo.
Kaupan mukaan sääntely lisäisi ostajan taakkaa esimerkiksi dokumentaatiovelvoitteen vuoksi.
Kauppa arvioi lausunnossaan, että etenkin kostotoimien kieltoa ja omien merkkien suosimisen kieltoa koskeva käänteinen todistustaakka, ja siihen liittyvä dokumentaatiovelvoite toisi uusia hallintokuluja yhteensä miljoonien tai jopa satojen miljoonien eurojen arvosta vuosittain.
MTK:n Åberg ei usko, että kulut todellisuudessa kasvavat näin paljon.
”Kyllähän kaupankäyntiä muutenkin dokumentoidaan hyvinkin tarkasti”, hän sanoo.
Kaupan mukaan lisätyötä tuo myös vaatimus perustella pyydettyjen tietojen laajuus ja käyttötarkoitus. Se estäisi yleisten sopimuspohjien käyttämisen, ja pidentää ja monimutkaistaa sopimusprosesseja.
Nämäkin vaatimukset koskevat lakiluonnoksen mukaan vain kotimaisia ostoja.
PTY sanoo lausunnossaan esitetyn säätelyn suosivan kansainvälisiä elintarviketeollisuuden jättiläisiä, jotka ”pystyvät kilpailemaan ehdoilla, jotka ovat elintarvikemarkkinalain nojalla säänneltyjä, kuten maksuaika.”
Lisäksi PTY:n lausunnossa huomautetaan, että ulkomailta ostettavien tuotteiden osalta ostajan tietopyyntöjä ei rajoiteta.
”Eihän mikään estä tuomasta ruokaa nytkään. Jos kauppa noudattaa kertomansa mukaisesti reiluja kauppatapoja jo nyt, niin ei kai tilanne mitenkään muutu tuonnin eduksi”
Kansallisten ja kansainvälisten sopimusten erilainen säätely tunnistetaan myös hallituksen esitysluonnoksessa. Siinä kuitenkin todetaan, ettei ehdotettujen uusien pykälien katsota olevan vaikutuksiltaan niin laaja-alaisia, että erilaisesta kohtelusta aiheutuisi merkittäviä ongelmia.
Elintarviketeollisuus haluaisi, että laki koskisi kaikkia kauppoja, joissa ostaja toimii Suomessa.
”Lakia tulisi soveltaa aina, kun ostajana toimii suomalainen yritys, riippumatta siitä ostaako se tuotteita suoraan vai välillisesti, jotta Suomessa toimivilla vähittäiskaupoilla olisi samat velvollisuudet kaikille toimittajille, riippumatta tavaran alkuperästä tai käytetystä sopimuslaista”, ETL:n lausunnossa todetaan.
ETL haluaisi myös, että lakiin kirjattaisiin yksiselitteisesti, että omien merkkien säätely koskee myös ostoyhteenliittymien kautta hankittuja yhteismerkkejä. Sellainen on esimerkiksi pohjoismaisten osuuskauppojen yhteismerkki Coop.
MTK on Åbergin mukaan samoilla linjoilla ETL:n kanssa.
”Jos ostaja istuu Suomessa, niin ei kai sen pitäisi vaikuttaa toimintatapoihin, mistä tavara tulee”, Åberg sanoo.
MTK ja ETL toivovat lain viemistä eteenpäin viivytyksettä.
Päivittäistavarakauppa taas on pettynyt lakiesitykseen ja sen valmisteluun. PTY:n mukaan lakiehdotus ei täytä lainvalmistelulle asetettuja laatuvaatimuksia ja se tulisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.
Lisäksi kauppa katsoo, että esitetty sääntely ei ratkaise lain perusteluissa mainittuja ongelmia, vaan niihin olisi mahdollista puuttua jo nykyisen lainsäädännön voimin.
Hallituksen esitysluonnos elintarvikemarkkinalain uudistuksesta on parhaillaan lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavana. Hallituksen esitys annetaan tavoiteaikataulun mukaan eduskunnalle helmikuun lopussa viikolla 9.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
