”Tällainen tilanne ei ole meille kenellekään kunniaksi”, Laine kommentoi tyhjiä jauhelihahyllyjä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Pienet ruokakaupat vähenevät Suomessa – S-ryhmän johtaja kertoo, milloin pieni myymälä vielä kannattaa
Väestöpohja ratkaisee kaupan olemassaolon, sanoo Arttu Laine ja myöntää kaupan vaikuttaneen jauhelihapulaan.Tilaajalle
Arttu Laine on toiminut kenttäjohtajana vuodesta 2014. Sitä ennen hän veti Keski-Pohjanmaan osuuskauppaa. Kuva: Jaana KankaanpääPienten ruokakauppojen määrä Suomessa tulee vähenemään, ennakoi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine.
”Kriittisiä asioita ovat kiinteistöt ja lainsäädännön tulevat vaateet kylmälaitteisiin. Investoinnit ovat mittavia, ja se tulee vähentämään pienten myymälöiden määrää.”
Laine oli vieraana tämän viikon verkkolähetys MT Livessä. Häntä haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
Kolmen vartin pituinen ohjelma alkaa sen pohtimisella, onko S-ryhmä jo liian suuri Suomeen. Laineen mielestä ei.
”Olemme markkinaosuusmielessä suuri, mutta pohjoismaisittain tyypillinen.”
Hänen mukaansa 3–5 isoa toimijaa on luku, jolla kauppa toimii harvaan asutussa maassa tehokkaasti.
Laine korostaa S-ryhmän läsnäoloa sielläkin, missä muut eivät ole ja palvelujen kattavuutta kautta maan.
Onko kylällä kauppa, riippuu tietenkin asukkaiden määrästä. Laineen mukaan yhden kaupan kannattavuuden raja on pari tuhatta asukasta ja jos kauppoja olisi kaksi, myös väkeä tukisi olla tuplamäärä ja mieluiten vielä vahva kesäasutus päälle.
”Kyläkaupan palvelutason nostamista on, että tuomme myös Prisman pieneen Saleen verkkokaupan kautta.”
Samaan tarkoitukseen on itsepalvelu- ja liikkuvia kauppoja.
Kansaa on kuohuttanut pula niinkin peruselintarvikkeesta kuin jauhelihasta.
”Tällainen tilanne ei ole meille kenellekään kunniaksi”, Laine sanoo ja kaivaa muistiinpanona esiin. Hän ei löydä etsimäänsä ja tyytyy vastaamaan, että ”tasapaino alkaa olla saavutettu”.
Yhtä syytä lihapulaan ei ole, vaan Laineen mukaan kyse on kaupan ja teollisuuden kovasta kilpailusta, kansainvälisestä markkinasta ja varautumisesta.
Kauppa on ollut yhtenä aiheuttajana, Laine myöntää.
”Totta kai me kaikki kaupan ketjussa toimivat olemme yhtä lailla. Kun näkee tyhjiä hyllyjä, ei ole ihan putkeen mennyt.”
Onko kauppa valmis maksamaan tuottajalle enemmän? Laineen mukaan lihan hinta on jo noussut, ja avainasemassa on tuottajien kanssa neuvotteleva teollisuus.
”Meillä on iso intressi ymmärtää prosessia ja saada suomalaista lihaa myyntiin, myös S-ryhmän food servicessä.”
”Meillä on iso intressi ymmärtää prosessia ja saada suomalaista lihaa myyntiin, myös S-ryhmän food servicessä.”
Tuottajan aseman parantamisesta Laine sanoo, että analyysejä on tehty eikä siihen ole ”yhtä nappia”. Yksittäisestä teollisuuden, kaupan tai viljelijän tekemisestä tai edes elintarvikemarkkinalain kohdasta ei hänestä ole ratkaisuksi.
”Kaikkia tarvitaan, ja sitä kautta tilanne korjaantuu. Kaikkien intressissä on, että koko ketju kannattaa ja pystyy toimimaan järkevästi.”
Muutoksissa pitää Laineen mielestä välttää epäselvää ja esimerkiksi tietojärjestelmien kustannuksia lisäävää lainsäädäntöä. Myöskään kotimaisen kaupan kilpailuasetelmaa suhteessa eurooppalaiseen ei saisi heikentää.
”Pitää välttää sellaista, että on hyvä tarkoitus, mutta ammutaan vahingossa omaan jalkaan”, Laine sanoo viitaten esimerkiksi kiinalaisiin käyttötavaroihin.
Laissa kaupalle tärkein vaikuttamiskohde on ollut kaupan omien merkkien sääntely.
Laissa kaupalle tärkein vaikuttamiskohde on ollut kaupan omien merkkien sääntely, jota Laine pitää ”hähmäisenä”.
”On ollut vaikeasti hahmotettavaa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Me emme näe ongelmia, joita on nostettu julkisuuteen, mutta jos halutaan säädellä, sen pitää olla selkeää ja yksiselitteistä.”
Lopuksi puhutaan muovista ja siitä, päätyykö hävitettävien elintarvikkeiden pakkausmuovia yhä biojätteeseen ja sitä kautta kierrätyslannoitteiden joukkoon. Laine vahvistaa, että biojäte erotellaan muovipakkauksesta yhä vasta jätelaitoksella ja lisää, ettei asia ole kokonaan kaupan käsissä.
”Teema on työn alla”, hän toteaa.
”Mahdollisimman pieniin määriin pyritään, mutta ymmärtääkseni ihan kaikkea ei pystytä erottelutekniikalla poistamaan. Minun asiantuntemukseni ei riitä kyseenalaistamaan tätä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
