
Niukkuus jauhelihahyllyillä on kääntänyt katseet suomalaisten päivittäistavarakauppojen suuntaan. Maailman parhaita tuloksia tekevien ruokakauppojen hinnoittelu nähdään ruokaketjun tulonjaossa pohjimmaiseksi syyksi jauhelihapulalle.
”Koko ruokaketjun, erityisesti teollisuuden ja kaupan, pitää nyt katsoa peiliin ja pohtia, mitkä ne arvot ovat, joilla omaa toimintaa pyöritetään”, peräänkuuluttaa myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

Hän toteaa, että hintojen pysyminen pitkien sopimusten vuoksi samalla tasolla, vaikka tuotteet loppuvat kaupasta, ei kuulu markkinatalouteen.
”Kuluttajat haluavat syödä suomalaista lihaa ja nyt ihan joka tasolla pitää tehdä toimenpiteitä, jotta sitä saadaan jatkossa tuottajallekin reilulla tavalla myyntiin.”
Ministeri huomauttaa, että myös tuottajaorganisaatioita pitää kehittää, jotta neuvotteluihin saadaan jatkossa parempaa balanssia.
”Hallinto tekee voitavansa sen eteen, että uudet tavat voidaan ottaa käyttöön. Parhaillaankin EU-tasoa myöten työstetään sääntelyä, jolla puututaan epäterveisiin kauppatapoihin.”
MT kysyi Suomen kahdelta suurimmalta päivittäistavaraketjulta, millaisena ne näkevät vastuunsa tilanteen korjaamiseksi ja onko erilaisia toimenpiteitä ratkaisun löytämiseksi jo pohdittu.
”Käymme parhaillaan koko ruokaketjua koskevaa keskustelua asiasta teollisuuden tavaratoimittajiemme eli lihatalojen kanssa. Olemme tiivistäneet yhteistyötämme jauhelihapulan myötä”, toteaa Keskon tavarakaupasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Harri Hovi.

Hän toteaa K-ryhmän teettämien tutkimusten osoittavan jo pitkältä ajalta, että lihan kotimaisuus on kuluttajille keskeinen kriteeri.
”Puutetilanne tuli nopeasti eteen. Meidän on varmistuttava, että saamme riittävästi kotimaista lihaa jatkossakin tarjolle. Koko tuotantoketju on turvattava. Hinnoitteluun liittyviä asioita en luonnollisesti saa kommentoida”, hän toteaa.
Hovi toteaa ensimmäisen reaktion tilanteeseen olevan nyt erilaisten vaihtoehtojen läpikäynti lihatalojen kanssa.
”Sitä myötä käytössä olevat keinot varmasti kirkastuvat. On todella paha asia, jos emme nyt pysty vastaamaan haasteisiin.”
S-ryhmä toteaa niin ikään käyvänsä neuvotteluja vain elintarviketeollisuuden kanssa.
”Meillä on hinnanmuodostuksen osalta näkymä vain omiin kuluihimme sekä siihen ostohintaan, jolla tuotteita valmistajilta ostamme. Valmistajat neuvottelevat osaltaan omat ostohintansa ja toisaalta kilpailevat keskenään omien hintojensa osalta”, toteaa SOK:n päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho sähköpostitse.

Päällysaho heittää vastuuta tuottajahinnoista lihataloille.
”Isoimmat toimittajat toimivat osin useilla markkinoilla, Suomen ollessa kotimarkkina. Yleisesti voi todeta, että suurimpien lihatalojen tulosjulkistusten perusteella viime vuosi on ollut liikevaihdon ja tuloksellisuuden osalta varsin hyvä.”
MT vertaili kahden suurimman lihatalon talouden kehitystä vuodelta 2024 (MT 21.2.). HK Foods teki 25,8 miljoonaa euroa tappiollisen tuloksen. Atria sen sijaan ylsi 43 miljoonaa euroa plussalle.
”Emme toimi suoraan tuottajien kanssa, joten emme voi arvioida näitä sopimussuhteita. Emme myöskään voi kilpailuoikeudellisista syistä lähteä avaamaan yksittäisten tuotteiden katteita”, Päällysaho toteaa ottamatta sen enempää kantaa suomalaisen naudanlihantuotannon turvaamiseen.
Suomen päivittäistavarakauppaa edustavan PTY ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkasen mukaan päivittäistavarakauppojen kesken ei ole käyty keskusteluja siitä, millaista vastuuta kaupan tulisi kantaa suomalaisen ruoantuotannon turvaamisesta.