Mihin Suomen naudanlihamarkkina ja hinnoittelu oikeastaan reagoi – maatalousekonomisti Kyösti Arovuori kertoo
Arovuori toteaa, että kauppa joutuu väistämättä reagoimaan epäterveeseen markkinatilanteeseen.Tilaajalle
Maatalousekonomisti Kyösti Arovuori toteaa, että vallitseva hintadynamiikka on kyllä käännettävissä. Kuva: Sanne Katainen, Markku Vuorikari , koonnut: Aatu Jaakkola”Maidontuotannon iso rooli Suomen naudanlihamarkkinoilla on siunaus ja kirous”, aloittaa maatalousekonomisti Kyösti Arovuori.
Suomessa naudanlihan hinta ei seuraa kysynnän ja tarjonnan kohdatessa muun Euroopan hintatasoa naudanlihassa, vaan reagoi enemmänkin maidontuotannon muutoksiin.
Suomessa maidontuotannon ja naudanlihantuotannon kytkös on poikkeuksellisen vahva. Lihakarjan vaikutus lihamarkkinassa on muuta Eurooppaa pienempi.
”Nautasektorilla lihan tarjonta määräytyy pitkälti maitomarkkinan kehityksen mukaan. Maitoa ei voida tuottaa ilman vasikoiden tuottamista ja sonnivasikat kasvatetaan aina teuraaksi. Muualla Euroopassa naudan lihan tuotantoon erikoistunut tarjontaketju on vahvempi.”
Maidontuotannon jo useamman vuoden jatkunut sopeuttaminen laskevaan kysyntään näkyy nyt konkreettisesti jauhelihahyllyillä. Viime vuosina naudanlihantuotanto on kieltämättä noussut Suomessa. Useat maitotilat ja lihakarjantuottajat ovat lopettaneet toimintansa ja laittaneet eläimensä teuraaksi.
”Markkina hakee nyt paikkaansa.”
”Myös kauppa joutuu väistämättä reagoimaan. Normaaleissa markkinaprosesseissa niukkuus nostaa hintaa.”
On päädytty eräänlaiseen taitekohtaan, missä yltäkylläisyyden tilalla alkaa näkyä niukkuutta. Kun lypsykarjaa on vähemmän, on myös lihaa tarjolla vähemmän.
”Huomionarvoista on, että jos hinnat eivät reagoi niukkuuteen, niin jokin tässä markkinassa mättää”, Arovuori toteaa.
Hän jatkaa, että mikäli Suomessa haluttaisiin tuottajahinnan reagoivan paremmin muutoksiin, olisi kasvatettava lihantuotantoon erikoistuneen sektorin osuutta.
”Kasvu pitää tulla sieltä, jos hintadynamiikka halutaan kääntää ja lisätä tai ylläpitää tuotannon tasoa.”
Sekin toimenpide vie aikansa. Lehmä kantaa vasikkaa yhdeksän kuukautta, ja poikimisen jälkeen vasikan kasvatus teuraskuntoon vie vähintään 1,5 vuotta.
Arovuori toteaa naudanlihan muuttuneen suomalaisille kuluttajille suhteessa aiempaa edullisemmaksi. Samaan aikaan ruuan tuontihinnat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin hinnat kotimaassa.
”Myös kauppa joutuu väistämättä reagoimaan. Normaaleissa markkinaprosesseissa niukkuus nostaa hintaa”, Arovuori toteaa.
Hän toteaa, että markkinamuutos pitää ilman muuta viedä neuvotteluun ja huomioida hinnoittelussa.
”Joko nyt tai lähitulevaisuudessa. On hyvä, että markkinoiden toiminnasta herää keskustelua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
