Nautatilojen määrä on puolittunut vuodesta 2012 – tämän takia lihan tuotantomäärä ja omavaraisuusaste ovat silti nyt korkeampia kuin tuolloin

Naudanlihan tuotantomäärä on ollut pitkään Suomessa tasainen, vaikka nautatilojen määrä on puolittunut vuoden 2012 jälkeen.

Vuonna 2012 nautatiloja oli Kantar Agrin kokoamien tilastojen mukaan yhteensä 13 130. Viime vuonna tiloja oli 6 580.

Vuonna 2012 naudanlihaa tuotettiin Suomessa yhteensä 80,4 miljoonaa kiloa. Viime vuonna tuotanto oli yhteensä 86,5 miljoonaa kiloa.

Tänä vuonna Kantar Agri ennustaa nautatilojen määrän laskevan 6 080 tilaan. Niistä maitotiloja olisi 3 720 ja lihakarjatiloja 2 360.

Naudanlihan tuotannon ennustetaan laskevan tänä vuonna 83 miljoonaan kiloon.

Viimeisimmän 10 vuoden aikana korkeimmillaan tuotanto oli vuonna 2019, jolloin se ylitti 87 miljoonaa kiloa. Tyypillisesti tuotanto on ollut noin 85 miljoonaa kiloa.

Tälle vuodelle ennustettu 83 miljoonaa kiloa olisi edelleen enemmän kuin esimerkiksi vuosien 2012 ja 2013 määrät.

1990-luvulla tuotanto on ollut ajoittain yli 100 miljoonaa kiloa ja silloin se ylitti kotimaisen kulutuksen.

Kuluvalta vuodelta toteutuneita tuotantomääriä on tilastoitu vasta tammikuulta.

Silloin Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan naudanlihaa tuotettiin yhteensä 7,70 miljoonaa kiloa. Vuosi sitten tammikuussa yhteismäärä oli 7,61 miljoonaa kiloa.

Helmikuun tuotantomäärät Luke julkaisee viikon päästä.

Miten tuotanto voi nyt olla suurempi kuin reilu 10 vuotta sitten, kun tilamäärä on huomattavasti pienempi?

Tiloilla on nykyisin keskimäärin enemmän eläimiä kuin ennen. Nautojen kokonaismäärä on kuitenkin pienentynyt.

Teuraspainot sen sijaan ovat nousseet.

Sonnin keskipaino oli viime vuonna noin 370 kiloa. Vuonna 2012 se jäi alle 340 kilon. 1990-luvulla keskipaino oli alle 280 kiloa eli nousua sieltä on jopa 100 kiloa per eläin.

Samoin lehmän ja hiehon keskipainot ovat ajan saatossa nousseet.

Nautatilojen määrä on noussut maaliskuussa keskusteluun, kun kaupoissa on ollut ajoittain tyhjiä jauhelihahyllyjä.

Tilamäärää oleellisempaa on kuitenkin katsoa kokonaistuotantomäärää. Hinnat määräytyvät markkinoilla tuotanto- ja kysyntämäärien pohjalta, eivät tilojen lukumäärän perusteella.

Ajoittaiset aukot kauppojen lihahyllyissä johtuvat siis ennen kaikkea kulutuksen kasvusta niin kotimaassa kuin maailmalla sekä niukentuneesta tarjonnasta Euroopassa.

2020-luvulla EU-alueella sekä naudanlihan tuotanto että kulutus ovat pienentyneet. Tuotanto on EU:ssa kulutusta suurempi, jolloin myös vienti unionista on tuontia suurempaa.

Ennusteiden mukaan sekä tuotanto että kulutus jatkavat laskuaan Euroopassa. Vienti EU:sta pysyisi tulevina vuosinakin ennusteiden mukaan tuontia merkittävästi suurempana.

Kotimaassa naudanlihan kulutus kasvoi viime vuonna neljä prosenttia 98,9 miljoonaan kiloon luullisena lihana laskettuna, Kantar Agri kertoo.

”Kulutuksen kasvu mahdollistui runsaan tarjonnan ja varastojen purun tuloksena.”

Tuonnin määrä kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia edellisestä vuodesta.

Kauppa vauhditti viime vuonna kulutuksen kasvua tarjouskampanjoilla.

Vuodelle 2025 Kantar Agrin kulutusennuste on 96,7 miljoonaa kiloa eli laskua kaksi prosenttia. Määrä olisi edelleen vuotta 2023 suurempi.

Viimevuotista niukemman tarjonnan arvioidaan heijastuvan nyt kulutukseen sitä pienentävästi.

Naudanlihan omavaraisuusaste oli viime vuonna 88 prosenttia ja ennuste tälle vuodelle on 86 prosenttia. Vuonna 2012 se oli 79 prosenttia.

Vuosina 2013–2020 omavaraisuusaste on ollut 81–84 prosenttia.

Kauppojen mukaan naudanjauhelihan kysyntä on kasvanut, mutta todennäköisesti suomalaiset eivät syö lihaa entistä enemmän.

Kysyntää on siirtynyt esimerkiksi sika-nauta jauhelihasta naudanjauhelihaan.

Sianlihan kulutus sekä tuotanto ovat molemmat laskeneet kotimaassa selvästi viimeisimmän 10 vuoden aikana.

Maailmanmarkkinoilla naudanlihan tilanne on muuttunut kuluneena talvena.

Maaliskuun alussa YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö (Fao) kertoi naudanlihan hintojen maailmalla nousseen Australiassa kohoavien hintojen vetämänä.

Kysyntä on maailmalla vahvaa etenkin Yhdysvalloissa, Fao kertoi. Toisaalta Brasiliassa tarjonta on runsasta.

MT uutisoi Euroopan poikkeuksellisen korkeista naudanlihan hinnoista ensimmäisen kerran tammikuussa.

Tuolloin esimerkiksi Irlannissa sonnin hinnat lähestyivät kuutta euroa kilolta, kun Suomessa vastaavat luokat olivat selvästi alle viisi euroa.

Nyt Irlannissa tiettyjen naudanlihojen tuottajahintojen on kerrottu ylittäneen jo 7,50 euroa kilolta.

Viralliset hintaseurannat yltävät viikkoon 10. Sen mukaan sonnin hinnat ovat Irlannissa olleet pääsääntöisesti 6,50 euron korkeammalla puolella.

Suomessa R3-luokan alle 2-vuotiaan sonnin hinta viikolla 10 oli 4,95 euroa kilolta. Muut luokat ovat sitäkin halvempia.

Tuottajan kannalta niukkuus ja aukot kaupan valikoimassa ovat hyvä asia, koska se antaa lupauksen hintojen noususta.

Taloustieteen peruslähtökohtia on kysynnän ja tarjonnan laki. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat nousevat.

Suomessa hintojen muutoksia hidastavat kaupan ja teollisuuden pitkät sopimukset. Nyt voidaan odottaa, että kaupan ja teollisuuden seuraavalla sopimuskaudella hintoihin tulee korotuksia.

Hintojen nousu voi taasen aikanaan vähentää kysyntää ja lisätä tuotantoa. Niin löytyy markkinoiden uusi tasapaino.

Mielenkiinto kohdistuu nyt myös keväällä ja alkukesällä julkaistaviin naudanlihan tuonti- ja vientimääriin.

Hinnat poikkeavat Euroopassa niin paljon Suomesta, että sen voisi odottaa pienentäneen tuontia ja lisänneen vientiä, koska rahakkaammat markkinat löytyvät nyt muualta.

Tulli julkaisee vienti- ja tuontitietoja parin kuukauden viiveellä.