Tämän vuoksi Venäjällä suhtaudutaan Suomeen kunnioituksella, arvioi entinen suurlähettiläs
Antti Helanterä palasi Moskovan komennukselta loppukesästä. Hän oli yksi harvoja Venäjälle jääneitä suomalaissilmiä ja -korvia.Tilaajalle
Suurlähettiläs Antti Helanterä näki miten Venäjä on muuttunut. Talouden lisäksi muutoksessa ovat aatteellinen ja henkinen ilmapiiri. Kuva: Carolina HusuSuomen kyky puolustautua on tuonut vuosikymmenien mittaan kunnioituksen elementin suhteeseen Venäjän kanssa, arvioi Moskovasta juuri kotiutunut suurlähettiläs Antti Helanterä.
Taustalla on Suomen johdonmukainen varautuminen.
”Suomi on koko ajan pitänyt huolta itsenäisestä puolustuskyvystään. Suomi on koko ajan investoinut siihen, pitänyt huoltovarmuudesta huolta ja varautunut koko ajan pahimpaan”, Helanterä listaa.
Helanterän mielestä toisen maailmansodan puolustautumisen merkitys on ollut suuri.
”Minusta se on tuonut suhteeseen kunnioituksen elementin. Meihin suhtauduttiin vakavasti”, Helanterä sanoo MT:n haastattelussa.
”Olisi mukava uskoa, mitä toinen sanoo, mutta reaalimaailmassa ei oikein passannut.” Antti Helanterä
Helanterä palasi Moskovan komennukselta loppukesästä. Hän oli yksi harvoja Venäjälle jääneitä suomalaissilmiä ja -korvia.
Moskovassa hän koetti seurata venäläisten mielialoja, mutta sodan vuoksi se on vaikeaa. Sotaan aletaan väsyä, mutta toisaalta ajatellaan, että kun on lähdetty ja maksettu kova inhimillinen hinta, niin sitä ei voi jättää kesken.
Yksi keino on tulkita mielipidemittauksia ja sivuuttaa niistä suorat poliittiset kysymykset. Sen sijaan kannattaa tutkia vastauksia siihen, mitä pidetään tärkeänä.
”Vaikka monetkin saattavat olla sitä mieltä, että sotaan lähteminen oli iso virhe, niin nyt kun siellä ollaan, ei voi antaa periksi.”
Eräässä kyselyssä suurin vastaajajoukko arvelee, että sota tulee jatkumaan vielä yli vuoden.
Toisen tulos oli ristiriitainen sotaväsymyksen kanssa.
”Oli kysytty, että millainen teillä on päällimmäinen tuntemus tällä hetkellä. Eniten vastattiin, että ylpeys omasta maasta, toivo ja luottamus huomiseen.”
”En tiedä, ovatko ne lopulta poikkeuksellisia sotaa käyvän maan mielipidevirtauksia. Onko sotaa käyvän yhteiskunnan looginen reaktio se, että ryhmitytään yhteen. Että tästä selvitään vain yhdessä”, Helanterä miettii.
Hän muistuttaa, että meillä ei ole kokemusta siitä, millainen on sotaa käyvän maan henkinen ilmapiiri.
Joka tapauksessa tietoihin liittyy paljon epävarmuutta.
”Olisi suomalaisen mentaliteetille kiva uskoa, mitä toinen sanoo, mutta reaalimaailmassa ei oikein passannut uskoa mitään, mitä siellä sanottiin.”
Helanterä ei näe, että suhteet Venäjään voisivat avautua pian.
”Jännite voi kestää ihan hyvin vaikka sukupolven, on se sitten kuuma sota tai välillä jäähtyvä. En näe välittömästi, että jännite olisi keventymässä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
