Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta Frankfurtissa johtava professori Nicole Deitelhoff kommentoi saksalaisissa tiedotusvälineissä tiuhaan tahtiin Ukrainan sotaa, sen syitä ja mahdollisia seurauksia. Kuva: Uwe Dettmar
Saksalaistutkija tyrmää jälkiviisastelijat, jotka ”tietävät”, mikä virhe johti sotaan − ennuste loppuratkaisusta on karu
Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta Frankfurtissa johtava professori muistuttaa, että Putin on aggressiivinen hyökkääjä. Hän ei analysoi ratkaisujensa kustannuksia ja haittoja kuten me luulemme.TilaajalleFrankfurt
Ukrainan sotaa käydään myös psykologisin asein. Samaan aikaan, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkaili länttä Moskovassa, USA:n presidentti Joe Biden (vas.) ilmestyi Kiovaan vannomaan tukeaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille ja ukrainalaisille. Kuva: Evan Vucci / LehtikuvaUkrainan sotaa saksalaisissa tiedotusvälineissä tiuhaan tahtiin kommentoiva professori Nicole Deitelhoff myöntää heti kättelyssä yhden oman arviointivirheensä.
”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten, oletin, että sota on ohi nopeasti. Touko–kesäkuussa muutin arviotani. Sanoin, että sodasta tulee erittäin pitkä”, Hessenin rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen (HSFK) johtaja kertaa MT:n haastattelussa Frankfurtissa.
Deitelhoff torjuu jälkiviisastelun, jonka mukaan sota olisi voitu välttää, jos länsi olisi vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen vetänyt tiukempaa linjaa suhteessa Venäjään. Näin muun muassa Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) julisti viikko sitten Münchenin turvallisuuskokouksessa.
”On typerää sanoa, että Venäjän eristämisellä tai kovemmilla otteilla olisi vuoden 2014 jälkeen saavutettu jotain. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että jos näin olisi tehty, sota olisi syttynyt jo silloin”, turvallisuuspolitiikan huippuasiantuntija moittii.
Deitelhoff muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on valloittaja ja aggressiivinen hyökkääjä. Hän ei tee samanlaista loogista analyysiä operaatioiden kustannuksista ja hyödyistä kuin läntiset johtajat tekevät.
”Putin ei esimerkiksi pohdi pakotteiden vaikutuksia ja peräänny sillä perusteella. Hän haluaa murskata Ukrainan ja liittää sen Venäjään.”
”Miksi emme ymmärtäneet tätä ja miksi emme ryhtyneet varustamaan Ukrainaa aikaisemmin ja päättäväisemmin Venäjän vääjäämätöntä hyökkäystä varten? Sitä meidän pitää itseltämme jälkikäteen kyllä kysyä”, Deitelhoff sanoo ja painottaa, että Putin on strategisesti valmistautunut hyökkäykseen 15 viime vuotta.
Deitelhoffin ennuste Venäjän hyökkäyssodan lopputulemasta on karu.
”Unelmaratkaisu olisi tietysti se, että Ukraina voittaa ja Venäjä vetäytyy kokonaan kaikilta Ukrainalle kuuluvilta alueilta.”
Realiteetit eivät kuitenkaan Deitelhoffin mukaan puhu tämän vaihtoehdon puolesta.
”Se on hyvin epätodennäköistä. Turvallisuuspoliittisissa piireissä vallitsee tästä kohtuullisen suuri yksimielisyys.”
Deitelhoffin arvio on, että jonain päivänä aseet lasketaan ilman selkeää häviäjää tai voittajaa.
”Keskelle Eurooppaa vedetään demarkaatiolinja. Syntyy samanlainen tilanne kuin mitä on Etelä- ja Pohjois-Korean välillä.”
Presidentti Sauli Niinistö korosti MT:n haastattelussa (22.2.), että Ukrainan ja Venäjän välisen rauhansopimuksen lisäksi tarvitaan keskeisten suurvaltojen eli käytännössä USA:n, Kiinan, Intian ja EU:n yhteisymmärrys, jolla syntyneen tilanteen pysyvyys taataan.
Nicole Deitelhoff on samaa mieltä. Ilman molempia osapuolia koskevia riittävän järeitä turvatakuita ratkaisua ei synny. Tähän myös esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on viitannut.
Deitelhoff puhuu kansainvälisestä YK:n alaisesta ”valvontakomissiosta”, joka hallinnoisi demarkaatiolinjaa ja kiisteltyjä alueita.
Hän ounastelee, että pitkän ja uuvuttavan sotimisen päätteeksi aluekysymysten ratkaisu saatetaan joutua siirtämään hamaan tulevaisuuteen.
”Eli se, mitä lopulta tapahtuu Donbassin alueelle ja myös Krimille, jäisi sopimuksessa auki”, Deitelhoff täsmentää.
Hänen mukaansa YK:n johtama valvontakomissio voisi hallinnoida kiisteltyjä alueita ja pitää huolta siitä, että jälleenrakennus alkaa ja rauha säilyy.
”Tietyn ajan, esimerkiksi 15 vuoden jälkeen, aluekysymykset pyrittäisiin sitten ratkaisemaan jollain oikeudenmukaisella tavalla − esimerkiksi läpinäkyvillä YK:n valvomilla kansanäänestyksillä”, Deitelhoff jatkaa.
Hän myöntää, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja presidentti Putinin taivuttaminen tällaiseen malliin, jossa molemmat joutuisivat perääntymään tavoitteistaan, kuulostaa mahdottomalta.
”Tämä voi kuitenkin olla se ainoa mahdollisuus”, Deitelhoff painottaa.
”Meillä on käsissämme massiivinen haaste ja siihen vastaaminen on äärimmäisen vaikeaa. Näin uhkaavassa ja vaikeassa tilanteessa ei ole oltu vuosikymmeniin”, hän jatkaa.
Kokeneen rauhan- ja konfliktintutkijan mielestä luovuttaminen ei kuitenkaan saisi olla vaihtoehto, vaikka juuri nyt Putinin tuoreiden uhkausten ja USA:n presidentti Joe Bidenin uhmakkaan Kiovan vierailun jälkeen tilanne näyttää toivottomalta.
”Ainakin meidän tutkijoiden pitää selvittää kaikkia malleja ja mahdollisuuksia sodan lopettamiseksi ja oikeudenmukaisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi. Olen myös varma, että paksujen suljettujen ovien takana tapahtuu diplomaattisesti jotain koko ajan.”
- Osaston luetuimmat
