”Pyrin edistämään kouluviihtyvyyttä ja olemaan nuorille sellainen aikuinen, jolla on aina aikaa”, Joonas Kauppinen sanoo. Kuva: Pentti Vänskä
Nuorisotyöntekijä luo kouluun turvaa ja viihtyvyyttä – ”Koululla on tärkeää olla aikuinen, jolla on aina aikaa nuorille”
Kuopion nuorisopäällikön mielestä yksi asia auttaisi nuoria yli muiden: vanhempien pitäisi kasvaa aikuisiksi.Tilaajalle
”Koulussa on tärkeää olla matalan kynnyksen aikuinen, jolle voi tulla juttelemaan”, sanoo kuopiolaisessa Pyörön koulussa kolmatta lukuvuotta toimiva koulunuorisotyöntekijä Joonas Kauppinen. Kuva: Pentti Vänskä”Ei täällä ole kiusaamista, tai ei ainakaan olla huomattu”, kuopiolaisen Pyörön koulun seitsemäsluokkalaiset kertovat MT:lle.
”Kerran yksi kamppasi minut, mutta se selvitettiin ja nyt ollaan kavereita”.
Olemme yläkoulun tiloissa nuorisotyöntekijän huoneessa. Tarjolla on videopeliä, pöytäjalkapalloa ja lautapelejä – ja seuraa. Huoneessa pörrää pitkällä välitunnilla toistakymmentä tyttöä ja poikaa, eikä enempää mahtuisikaan.
Nuorisotyöntekijä Joonas Kauppisen ei siis tarvitse olla yksin.
”Koululla on tärkeää olla aikuinen, jolla on aina aikaa nuorille ja jolle voi tulla juttelemaan hankalammistakin asioista. Pyrin olemaan sellainen ja edistämään kouluviihtyvyyttä”, kolmatta lukuvuottaan Pyörön koululla työskentelevä Kauppinen sanoo.
Sisään voi tulla aina, kun ovi on auki.
”Nuoret juttelevat koulunkäynnistä, vapaa-ajasta ja kotiasioista. Usein jo minulle juttelu auttaa sillä hetkellä mieltä vaivaaviin asioihin, mutta voin tarvittaessa ohjata nuoren myös vaikka kuraattorin puheille.”
Eniten kysymyksiä on syksyn alussa seiskaluokkalaisilla, sillä kaikki on uutta. Heitä on tässä koulussa kahdeksan luokallista, ja ajoittain Kauppinen kohtaa heitä myös läheisellä nuorisotalolla vapaa-ajalla.
Nuorisotyöntekijä saattaa mennä mukaan oppitunneillekin ja pitää esimerkiksi seiskaluokille ryhmäyttävää toimintaa.
”Kiusaamisen vastaisessa työssä roolini on pääosin ennaltaehkäisevä. Toki jos tilanne on akuutti, puutun siihen niin kuin muutkin aikuiset.”
Kuopion kouluissa työskentelee pysyvästi viisi nuorisotyöntekijää.
”Tämä työmuoto on nyt nousussa, kun on alettu hahmottaa sen tarve. Mielestäni ennaltaehkäisevää työtä arvostetaan liian vähän, kun sen tuloksia on vaikea mitata.”
”Koulunuorisotyöntekijästä on iso hyöty. Mitä enemmän nuorilla on kuuntelevia aikuisia ja kohtaamisia ja mukavaa tekemistä, sitä mukavampana koulu koetaan”, koulun vt. rehtori Anne Peltola-Juvonen sanoo.
”Tämä työmuoto on nyt nousussa, kun on alettu hahmottaa sen tarve”, Joonas Kauppinen sanoo vakituisista nuorisotyöntekijöistä kouluilla. Kuva: Pentti VänskäNykynuorten ongelmakirjo on laaja, tietää Kuopion nuorisopäällikkö ja pitkän linjan nuoristyöntekijä Janne Katajisto.
”Nuorten ongelmat ovat syvemmällä kuin aiemmin ja joukko on jakautunutta: osalla menee todella hyvin ja osalla todella huonosti. Ongelmista tulee elinikäisiä, jos ne pääsevät pahaksi.”
Hänestä ongelmia aiheuttavat tämän ajan kiire ja vaatimukset. Nuoren pitäisi tietää ajoissa, mitä haluaa opiskella, vanhemmilla on kiire ja monilla nuorilla päihteiden käyttö kasvanut.
”Päihteiden väärinkäyttöä voi olla jo kolmannessa polvessa, ja aikuiset ovat kiireisiä työssään yrittäjinä tai yhteiskunnallisissa tehtävissään. Mutta kyllä Suomessa päihteistä suurimman osan käytämme vielä me aikuiset.”
”Ensin vanhempien pitäisi kasvaa aikuisiksi. Vastuuta ei pystytä kantamaan, ja se näkyy selvästi nuorissa. Koetamme tukea nuoria, vaikka monesti tuen tosiasiallinen tarve olisi kotona.” Janne Katajisto
Jos Katajisto saisi taikasauvan, hän korjaisi yhden asian: vanhemmat.
”Ensin vanhempien pitäisi kasvaa aikuisiksi. Vastuuta ei pystytä kantamaan, ja se näkyy selvästi nuorissa. Koetamme tukea nuoria, vaikka monesti tuen tosiasiallinen tarve olisi kotona. Siellä on ruudun tuijottajia, jotka eivät välitä jälkikasvustaan.”
Muutaman ryhmän tilanne huolettaa Katajistoa erityisesti: toisen asteen koulutuksesta tipahtaneet, joiden syrjäytyminen on todella kallista. Näiden 18–20-vuotiaiden ongelmat ovat voineet alkaa peruskoulussa.
”Osalla on siinä iässä opiskelu-, parisuhde- ja työasiat kunnossa, mutta osa ei ole saanut mitään aikaiseksi, vaan on hengaillut ja käyttänyt päihteitä. He heräävät tässä vaiheessa tyhjän päällä. Pienempiä kavereita voidaan vielä kannatella, ja mutta omilleen joutuneita ei, ja heihin pitää panostaa jatkossa.”
Haastavimpia ovat 18–20-vuotiaat omillaan olevat ja toisen asteen koulutuksesta tipahtaneet aikuiset sekä peruskoulun päättäneet ukrainalaiset, joiden tavoittamiseksi ei ole vielä keinoja. Janne Katajisto
Toinen haastava ryhmä ovat ukrainalaiset nuoret, jotka ovat käyneet peruskoulun kotimaassaan.
”He eivät ole missään nyt. Heitä on paljon, eikä vielä ole muotoutunut keinoja tavoittaa heitä.”
Katajisto on tehnyt 30 vuotta nuorisotyötä eli kohdannut nuoria pienissä ja isoissa kunnissa ja laitoksissa.
”Laitoksiinkin sijoitettujen nuorten ongelmat ovat aivan eri mittakaavassa kuin 20 vuotta sitten. Ongelmiin pystyi silloin vaikuttamaan, mutta nyt ne ovat erittäin syviä mielenterveydellisiä ja monenlaisia ongelmia. Sijoitus voi maksaa tuhat euroa vuorokaudessa, ja kun kunnat eivät halua maksaa, ne yrittävät kevyempiä tukitoimia ensin, mutta ne eivät riitä.”
Nuoria on myös aiempaa vaikeampaa tavoittaa, kun he eivät enää kokoonnu laumoina viikonloppuisin, vaan ovat somessa.
”Ongelmallisia tapauksia on vaikeaa haarukoida ja yksinäisyyteen helpompi liukua tai joutua jopa seksuaalisen kalastelun uhriksi.”
Myös toivottomuutta on.
”Nuori jää herkästi kotiin, jos perheellä ei ole varaa lähettää häntä kymmenien kilometrien päähän ammattikouluun tai avustaa pienituloiseksi valmistunutta asunnon hankinnassa.”
- Osaston luetuimmat
