Ratkesiko presidentinvaali jo viime huhtikuussa? Tästä kaavasta on Kekkosen jälkeen vain yksi poikkeus

Vajaan parin viikon päästä käytävien presidentinvaalien kilpailutilanne alkaa kiristyä.

Joulukuun puolella tehtyjen kyselyjen mukaan ensimmäinen kierros olisi kahden kauppa. Noususta toiselle kierrokselle haaveilee vielä ainakin pari–kolme ehdokasta.

Aiempien vaalien perusteella seuraava presidentti valittiin kuitenkin jo vuosi sitten huhtikuussa. Tämän ennakoinnin mukaan seuraava presidentti olisi Alexander Stubb (kok.).

Pääministeripuolueen ehdokkaan vahvasta asemasta kirjoitti Suomen Kuvalehti jo vuonna 2020.

Presidentinvaali on henkilövaali, jossa puolueen sijaan äänestetään ehdokasta. Silti koko 2000-luvulla ensimmäistä kertaa valittu presidentti on edustanut suurinta eduskuntapuoluetta.

2000-luvulla tämä tosin tarkoittaa vain kahta presidenttiä, Tarja Halosta (sd.) ja Sauli Niinistöä (kok.)

Poikkeaman ketjuun tekee Martti Ahtisaaren (sd.) valinta vuonna 1994. Eduskunnan suurin puolue oli tuolloin Esko Ahon luotsaama keskusta.

Tuolloinkin huomionarvoista on kuitenkin se, että keskustan kannatus oli pääministeriydestä huolimatta rajussa laskussa lama-ajan tiukan taloskuripolitiikan vuoksi.

Vuonna 1995 pidetyissä eduskuntavaaleissa SDP ohitti keskustan selkeästi. Sosiaalidemokraatit olivat selkeä gallupjohtaja jo presidentinvaalien aikaan.

Puolueiden kannatusta kyselyissä vuodesta 1994 alkaen voi vertailla esimerkiksi tästä Ylen graafista.

Tällä hetkellä Alexander Stubbin puolue kokoomus on sekä eduskunnan suurin että kannatuskyselyissä suosituin.

Martti Ahtisaarta presidenttinä edelsi Mauno Koivisto (sd.). Hänet valittiin ensi kertaa vuonna 1982, jolloin presidentin vielä valitsivat lopulta valitsijamiehet.

Tuolloinkin Koiviston taustapuolue oli kuitenkin eduskunnan suurin puolue.

Koivistoa edelsi Urho Kekkosen 25-vuoden valtakausi. Sen loppuvaiheessa Kekkosella oli kaikkien suurimpien puolueiden tuki.

Silti Kekkonen on viimeisin presidentti, jonka taustapuolue ei ollut kannatetuin puolue hänen ensimmäisen valintansa aikaan.

Vuonna 1956 hänet valittiin ensimmäiselle kaudelleen maalaisliiton ehdokkaana, vaikka eduskunnan suurin puolue oli yhden paikan erolla SDP.

Presidentinvaalissa Kekkosen voitto ratkesi lopulta yhden valitsijamiehen äänellä. Hän voitti sosialidemokraattien Karl-August Fagerholmin ratkaisevassa äänestyksessä äänin 151–149.

Sen sijaan muiden kuin voittajan kannatukseen taustaryhmän suosio ei vaikuta pätevän. Vuonna 2012 Niinistön vastustajaksi toiselle kierrokselle ylsi Pekka Haavisto, jonka puolue vihreät oli vasta eduskunnan kuudeksi suurin puolue.

Kyselyissä puolue oli noussut vaalien aikana viidenneksi.

Myös vuonna 1994 Ahtisaaren toisella kierroksella haastaneen Elisabeth Rehnin suosio oli reilusti puolueensa RKP:n kannatusta suurempi.