

Vaikka sosiaalisen median merkitys vaalikampanjoinnissa on viime vuosina lisääntynyt, on kasvokkaisilla tapaamisilla, kuten vaalikahveilla edelleen merkitystä.
Tampereen yliopiston valtio-opin väitöskirjatutkija Maarika Kujanen huomauttaa, että sosiaalisen median merkitys kampanjoinnissa kasvaa koko ajan, mutta perinteinen kenttätyö näyttää olevan edelleen tärkeää vaalikampanjoinnissa.
Perinteisen kampanjoinnin merkityksen näkee jo vilkaisemalla presidentinvaaliehdokkaiden kampanjakiertueiden aikatauluja.
”Monelle ehdokkaalle näissäkin presidentinvaaleissa tuntuu olevan tärkeää pystyä sanomaan, että ikään kuin koko Suomi on kierretty”, Kujanen sanoo.

Pääsääntöisesti valtakunnan politiikassa tunnetut kasvot, joilla on takanaan puolueen tuki, tekevät perinteistä kampanjointia enemmän kuin he, jotka eivät ole niin tunnettuja tai kampanjoivat ilman puolueen tukea.
Galluppien kärkiehdokkaista Alexander Stubb ja Pekka Haavisto ovat kampanjoineet kattavasti ympäri Suomea. Stubb on käynyt muun muassa Imatralla, Somerolla ja Torniossa. Haavisto puolestaan on vieraillut muun muassa Joensuussa, Imatralla ja Pihtiputaalla. Jalkatyön voimaan luottaa myös keskustan tukema Olli Rehn, joka on vieraillut esimerkiksi Kemijärvellä, Paimiossa ja Sotkamossa.
Sen sijaan vaikkapa sitoutumaton ehdokas Mika Aaltola kiertää Suomea suppeammin, vaikka hänkin on vieraillut kampanjansa aikana esimerkiksi Kuusamossa ja Salossa.
Perinteisellä kampanjoinnilla saadaan Kujasen arvion mukaan tavoitettua erilaisia äänestäjiä erilaisten tilaisuuksien kautta.
”Pyritään tavoittamaan mahdollisimman laaja äänestäjäjoukko, mikä on tietysti erityisen tärkeää presidentinvaaleissa.”
Presidentinvaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä, ja tämä asettaa erilaiset lähtökodat kampanjalle, kun tilannetta verrataan vaikkapa eduskuntavaaleihin. Jotta ehdokas tulee valituksi, hänen pitää vedota presidentinvaaleissa laajaan äänestäjäjoukkoon yli puolue- ja vaalipiirirajojen.

Kampanjoinnissa hyödynnetään monia erilaisia keinoja, eivätkä kasvokkaiset tapaamiset tai sosiaalinen media suinkaan ole ainoita vaihtoehtoja. Ehdokkaat ovat esillä myös esimerkiksi vaalitenteissä.
Sosiaalisen median merkitys on kasvanut vaali vaalilta.
”Se antaa tiettyjä mahdollisuuksia, kun ehdokkailla on erilaiset kampanjabudjetit ja kampanjatiimit ovat erikokoisia”, Kujanen arvioi.
Sosiaalisen median merkityksen lisääntymisen taustalla on ainakin se, että somen avulla voidaan tavoittaa nopeasti laaja äänestäjäjoukko suhteellisen helposti.
”Olisi typerää olla hyödyntämättä sitä mahdollisuutta”, Kujanen sanoo.

Kasvokkaisten tapaamisten merkitys vaihtelee jonkin verran eri vaaleissa. Eduskuntavaaleissa voi tulla valituksi, vaikka tekisi hyvin maltillisesti perinteistä kampanjointia.
Presidentinvaaleissa taas kampanjaväki kerääntyy yhden ehdokkaan taakse, ja mukaan valjastetaan useissa tapauksissa puolueiden paikallisyhdistykset.
Tulevaisuudessa perinteinen, kasvokkaisia kohtaamisia sisältävä vaalityö ei luultavasti ole katoamassa, ja syy tähän on tavallaan aika yksinkertainen.
”Vaalikampanjat pyrkivät tavoittamaan mahdollisimman laajan äänestäjäjoukon”, Kujanen muistuttaa.