Suomalaisen teknologian vienti vähentää päästöjä valtavan määrän ‒ säästö Suomen päästöjä suurempi

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa tuijotetaan useimmiten päästöjä eli hiilijalanjälkeä. Sen rinnalle voidaan kuitenkin laskea myös hiilikädenjälki, joka kuvaa esimerkiksi jonkin yrityksen aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia.

Nyt Suomen vihreän teknologian, palveluiden ja tuotteiden viennille on laskettu ensimmäistä kertaa hiilikädenjälki.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) teettämän selvityksen mukaan Suomen vuotuinen vienti tuottaa maailmalla päästövähennyksiä 63 hiilidioksiditonnin (ekv) verran. Näin ollen viennin aikaansaamat päästövähennykset ylittävät Suomessa syntyvät kansalliset päästöt, 49 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuonna 2021.

AFRY Finlandin tekemässä selvityksessä hiilikädenjälki sisältää vain Suomen vientitilastoihin kirjautuvan viennin ilmastovaikutukset, joten todellisuudessa luvun oletetaan olevan suurempi.

Päästövähennyksiä kuvaava hiilikädenjälki syntyy monenlaisesta viennistä. Metsä-, kemian ja tekstiiliteollisuuden osuus on 60 prosenttia, kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuden osuus 16 prosenttia sekä kaivos- ja metalliteollisuuden osuus 11 prosenttia.

EK haluaa nostaa vihreän viennin Suomen ilmastopolitiikan uudeksi tavoitteeksi, kansallisten päästövähennysten rinnalle.

Nykyisillä vientimäärillä hiilikädenjälkemme on mahdollista kasvaa 102 miljoonaan hiilidioksiditonniin vuoteen 2040 mennessä. EK kuitenkin näkee mahdollisuuden suurempaan kasvuun ja kehottaa Suomea tavoittelemaan 126 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä vuoteen 2030 mennessä.

”Puhtaiden ratkaisujen vienti on keino pelastaa rinnakkain kansantaloutta ja ilmastoa”, sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.

Kilpailu vihreän teknologian ratkaisuista on maailmalla kovaa, joten Heinosen mielestä päättäjiemme olisi syytä kehittää yritysten toimintaympäristöä.

Tarvittavia toimenpiteitä ovat muun muassa rahoituksen lisääminen tutkimukseen ja kehitykseen, luvituksen helpottaminen ja ennakoitavan toiimintaympäristön varmistaminen, osaamisen lisääminen sekä vetystrategian, vihreän siirtymän infrastruktuurin ja kilpailukykyisen logistiikan kehittäminen.

Erityisen lupaavia vientialoja ovat muun muassa puupohjaiset tekstiilikuidut, vähäpäästöiset materiaalit ja synteettiset kemikaalit, kestävä ruuantuotanto, kylmäteknologia, fossiiliton teräs, latauslaitteet- ja palvelut sekä kyberturvallisuus, kvanttilaskenta ja vähäpäästöinen tietotekniikka.

AFRY Finlandin varatoimitusjohtajan Petri Vasaran mukaan tietokoneiden käytössä tuhlaantuu yhä hurjasti energiaa: ”Kun googlataan jotain, siinä ei edes yritetä säästää energiaa.”

Ruokapuolella Suomi voi loistaa etenkin kasvipohjaisilla proteiineilla, hyönteispohjaisilla lipideillä sekä myko- ja muulla bioteknologialla.