Vientiteollisuus kaipaa ennen kaikkea osaajia ulkomailta – myös kekseliäisyydestä on pulaa

Vaalikiertueelle 20 paikkakunnalle Suomeen lähtevä vientiteollisuus korostaa tarvitsevansa paljon uusia osaajia. ”Heistä on huutava pula ja vaikka tekisimme mitä Suomessa, se ei riitä, vaan työvoimaa tarvitaan ulkomailta”, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.

Vientiteollisuuden (metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus) mukaan Suomeen tarvitaan 1,3 miljoonaa työikäistä lisää eli tavoite on 50 000 ihmisen nettomaahanmuutto vuodessa, jos työikäisten ja vanhusten huoltosuhde halutaan palauttaa vuoden 2010 tasolle.

”Osaajapula on rajoittanut vientiyritysten kasvua jo vuosia”, Hirvola sanoo.

Osaajien lisäksi vientiteollisuus korostaa kekseliäisyyden kannustamista eli rahoitusta tutkimukseen ja kehitykseen.

Kolmas tärkeä pointti on kilpailukyvyn turvaaminen johdonmukaisella politiikalla. Suomi on jäänyt esimerkiksi Ruotsista raskaasti jälkeen viennin ja investointien kehityksessä 15 vuoden ajan. Suomi vältti koronaiskun, mutta sen jälkeen kansantuote ja investoinnit eivät ole kasvaneet samaan malliin kuin muissa Pohjoismaissa.

Uusia lupaavia aloja on nyt kuitenkin tulossa, niitä ovat vety- ja akkuteollisuus.

Teollisuus korostaa luvitusten helpottamista ja ja halpaa sähköä, jotta Suomi pääsee nopeasti lisäämään vihreää ja kestävää vientiä.

”Suomalaisen teollisuuden valttikortti on suuri myönteinen kädenjälki ja pieni jalanjälki. Vihreä siirtymä tarjoaa lupaavaa vientiä kymmenien miljardien arvosta”, Hirvola korostaa.

Kädenjälkeä korostavat myös metsä- ja kemianteollisuus. Kädenjäljellä tarkoitetaan yritysten valmistamia tuotteita ja ratkaisuja, jotka parantavat ilmastoa ja vähentävät esimerkiksi hiilipäästöjä vientimaissa. Kädenjäljen merkitys on paljon suurempi kuin jalanjäljen eli päästöjen kotimaassa.

Vientiteollisuuden vaikutus Suomen kansantalouteen on 47 prosenttia arvonlisäyksestä, 42 prosenttia työllisistä ja kolmanneksen veroista, selviää uudesta KPMG:n selvityksestä, jossa on tutkittu vientiteollisuuden vaikutuksia Suomen talouteen ja työllisyyteen.

”Julkisessa keskustelussa on hyvä muistaa, mistä hyvinvoinnin rahoitus syntyy. Vaalien lähestyessä kakun jakajia on paljon, mutta ilman vientiteollisuuden menestystä kakku jää kovin pieneksi”, muistuttaa Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Vientiteollisuus muodosti vuonna 2021 noin 101,5 miljardin euron arvonlisäyksen Suomen bruttokansantuotteeseen.

”Päämääränä tulee olla investointeja houkutteleva, kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö. Suomessa ei tule kasvattaa teollisuuden kustannuksia poliittisilla päätöksillä eikä EU-sääntelyn kautta. Luvitus kaipaa perustavanlaatuista uudistamista, ja päästöttömän sähkön hinta ja saatavuus ovat tärkeitä investoinneille.”