Keskustan kansanedustajat huolissaan vesihuollon osittaisen yksityistämisen mahdollisuudesta: ”Eikö Carunasta opittu mitään?”
Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 yksimielisesti kansalaisaloitteen, jossa esitettiin vesihuollon yksityistämisen kieltämistä lailla. Nyt kansalaisaloitteen tekijät tulkitsevat tuoreen lakiluonnoksen tarkoittavan, että osittainen yksityistäminen voisi olla mahdollista.
Vesihuollon järjestäminen ja kehittäminen ovat keskeisiä kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Kuva: Jarkko SirkiäHelsingin Sanomien mukaan Vesi on meidän -kansalaisaloitteen tekijät ovat pettyneitä tapaan, jolla hallitus toteuttaa käytännössä vesihuollon yksityistämisen kieltoa.
Tuoreessa vesihuoltolain muuttamisesta kertovassa lakiluonnoksessa sanotaan, että kunnan on säilytettävä alueellaan oleva kunnan määräysvallassa oleva vesihuoltolaitos ja tukkuvesihuoltolaitos määräysvallassaan.
Aloitteentekijät uumoilevat sanamuotojen tarkoittavan sitä, että hallitus haluaa sallia yksityisille sijoittajille suuret omistusosuudet vesihuollossa. Keskustan kansanedustajat ovat ilmaisseet huolensa tällaisesta mahdollisuudesta.
”Peräti 49 prosenttia vesihuollosta voisi jatkossa olla kansainvälisten sijoitusyhtiöiden tai vaikkapa kiinalaisten sijoittajien kynsissä. Prosentin pitäisi olla nolla”, Tuomas Kettunen (kesk.) kirjoittaa tiedotteessaan.
”Eikö kokoomus oppinut Caruna-kaupoistaan mitään? En voi hyväksyä rahastajien päästämistä pyörittämään vesihuoltoamme”, toteaa omassa tiedotteessaan kansanedustaja Petri Honkonen (kesk).
Honkonen toteaa, että vesihuolto on sähköverkkojen tapaan luonnollinen monopoli, eli kuluttaja ei voi turvautua vaihtoehtoiseen vedenjakelijaan. Jos hintoja nostetaan voittojen kasvattamiseksi, ei kansalaisella ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa lisälasku mukisematta.
Kettunen puolestaan muistuttaa, että kyse on myös turvallisuudesta. Vesihuolto on kriittistä infraa. Tästä on hänen mukaansa osoituksena se, että viime aikoina on uutisoitu, että vesihuoltomme toiminta näyttää kiinnostavan myös asiattomia tahoja.
Kettunen viittaa tapauksiin, jossa vesihuoltolaitoksiin murtauduttiin kesän aikana ainakin Pirkanmaalla ja Uudellamaalla.
Vesilaitosyhdistys omassa lausunnossaan on nostanut asian myös esiin.
Osakeyhtiömuotoisella vesihuoltolaitoksella saattaa olla vaarana päätyä käytännössä yksityisen omistajan määräysvallan alle, mikäli tämän omistusosuus on lain salliman maksimin lähellä, ja julkinen omistus jakaantuu usean eri kunnan kesken. Tällaisessa tapauksessa omistajakuntien tulisi pystyä aina yhtenevään kannanmuodostukseen päätöksenteossa. Muutoin yksityinen omistaja käytännössä pystyy käyttämään määräysvaltaa yhtiössä, lausunnossa kirjoitetaan.
- Osaston luetuimmat
