EU:n ”panssaritalkoot” Ukrainan hyväksi käynnistyvät hitaasti – yksi jarruttajien perusteluista on erityisen huono

Raskaan aseistuksen lähettäminen Venäjän hyökkäystä torjuvaan Ukrainaan on koko ajan ollut Saksalle vaikeaa.

Niin myös nyt, kun EU:ssa yritetään juosta kasaan laajaa rintamaa, joka pystyisi viemään ukrainalaisille saksalaisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz hallituksineen on avainasemassa. Ilman Berliinin siunausta muut EU-maat eivät saa toimittaa omasta vahvuudestaan Leopardeja sotaa käyvälle maalle.

Halukkaita olisi. Myös Suomesta on annettu ymmärtää, että muutamia meillä käytössä olevia Leopard 2 -vaunuja liikenee Ukrainalle, mutta vain osana laajempaa yhteiseurooppalaista hanketta.

Hallituspuolueiden kansanedustajat Anders Adlercreutz (ruots.) ja Atte Harjanne (vihr.) ovat peräänkuuluttaneet eurooppalaisia ”panssaritalkoita” Ukrainan auttamiseksi.

Sotilasasiantuntijoiden mukaan taistelujen kulku voisi muuttua jopa ratkaisevasti, jos Ukraina saisi toivomansa 200–300 Leopardia tai vastaavaa vaunua. Vastaavia ovat ranskalainen Leclerc, yhdysvaltalainen Abrams ja brittiläinen Challenger 2.

Talkoot etenevät kuitenkin nihkeästi, koska Saksa jarruttelee.

Varovaisuutta on Berliinissä koko ajan perusteltu maan omilla toisen maailmansodan aikaisilla synneillä. Venäläisten tappaminen Saksasta toimitetuilla aseilla on erityisesti kansleripuolue sosiaalimokraattien edustajille vaikea pala.

Enemmistö saksalaisista tukee demarikansleri Scholzin linjaa. Vain 38 prosenttia kannattaa Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Siitä huolimatta hallituksessa istuvien vihreiden ja liberaalien ykkösketju puhuu panssarien lähettämisen puolesta.

Saksan historiallisia perusteluja on yhä vaikeampi ymmärtää, koska presidentti Vladimir Putinin johtaman Venäjän joukot ovat Ukrainassa syyllistyneet mitä ilmeisimmin natsien hirmutekojen kaltaisiin sotarikoksiin.

Vielä vaikempaa on ymmärtää sitä, että Saksa pelkää raskaiden panssariajoneuvojen lähettämisen johtavan sodan eskaloitumiseen ja jopa ydinsotaan.

”Perustelu ei ole kestävä, vaan päinvastoin erityisen huono”, kokenut puolustusasioista perillä oleva EU-diplomaatti moittii MT:lle Brysselissä.

”Me emme voi antaa hyökkääjän päättää, minkälaisia aseita alueitaan puolustava Ukraina saa käyttää ja minkälaisia ei. Sodan laajenemisesta on tähän asti voitu ja voidaan myös jatkossa syyttää vain Kremliä”, lähde jatkaa.

Toisaalta myös Yhdysvallat suhtautuu nihkeästi omien Abramsiensa viemiseen, koska Washingtonissa pelätään Venäjän vastareaktiota.

Parempi perustelu on se, että ukrainalaisten on vaikea käyttää, tankata ja huoltaa kaasuturbiineilla toimivia Abramseja, joita ei ole käytössä Euroopassa samalla tavalla kuin saksalaisia dieselvetoisia Leopardeja.

Ranskan linjaa on myös hämmentävä.

EU:n toinen mahtimaa torjuu omien Leclerciensä lähettämisen, koska niiden valmistus on lopetettu ja huolto sekä varaosatoimitukset voivat siksi tuottaa ongelmia. Siitä huolimatta Ranska on kuitenkin tarjonnut Leclercejä korvaajiksi muiden EU-maiden Ukrainaan lähettämille Leopardeille.

Ukraina-tukien junailuissa mukana ollut MT:n lähde EU-komissiossa muistuttaa, että Ranska on vakuuttanut käyttävänsä itse Leclerc-panssareitaan vuoteen 2040 asti ja myös modernisoivansa niitä edelleen.

”Miten Pariisista voidaan samaan aikaan väittää, että Leclerceihin ei pystytä enää toimittamaan varaosia. Ja miten tällaisi vaunuja, joita ei muka voida enää huoltaa, tarjotaan kuitenkin liittolaisille Leopardien korvaajiksi”, lähde ihmettelee.

Brysselin EU- ja Nato-diplomaateissa on yhä enemmän niitä, joiden mielestä USA:n ja sen liittolaisten olisi pitänyt toimittaa Ukrainalle raskasta aseistusta heti Venäjän hyökättyä. Näin Ukrainan miestappiot olisivat todennäköisesti jääneet pienemmiksi.

EU-maiden jarruttelu panssarivaunujen kanssa on ongelma Ukrainaa päättäväisesti tukeneelle Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenille ja hänen hallinnolleen.

Bidenin olisi jatkossa helpompi ajaa läpi lisäpanostuksia, jos eurooppalaiset olisivat aktiivisempia. Pahimmassa tapauksessa EU-maiden nihkeys voi johtaa USA:n jonkinasteiseen perääntymiseen.

Se olisi kohtalokas isku Ukrainalle. Maa olisi jo todennäköisesti menettänyt itsenäisyytensä ilman Yhdysvaltain poliittista johtajuutta ja sotilaallista tukea.

Seuraava ratkaiseva päivä panssarivaunuväännössä on 20. tammikuuta, kun Saksan Ramsteinissa yritetään Yhdysvaltain johdolla jälleen koordinoida Ukrainalle annettavaa aseapua ja nimenomaan löytää tapoja lisätä sitä merkittävästi.